Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 33–42 mm. Naaraat koiraita kookkaampia (ja yleensä hiukan tummempia).
Siipien yläpinta
Oranssi, jossa mustia täpliä.
Siipien alapinta
Etusiipi oranssi, jossa mustia täpliä. Takasiivessä ruskeareunaisia beigejä ruutuja. Lisäksi rivi epäselviä, keskustasta vaaleita täpliä, joita ympäröi ruskea tai toisinaan violetti varjostus. Varjostuksessa havaittavissa valkoinen juova.
Elinympäristö
Suot ja kosteat niityt, erityisesti mesiangervoa kasvavat rantaniityt. Lajin ruotsinkielinen nimi (älggräspärlemorfjäril) viittaakin juuri mesiangervoon.
Lentoaika
Kesäkuun loppupuoli – elokuun alku.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Mesiangervo (Filipendula ulmaria), sikoangervo (F. vulgaris), lillukka (Rubus saxatilis) ja mm. vadelma (R. idaeus).

Täpläperhoset (Nymphalidae) on maailmanlaajuisesti päiväperhosten runsaslajisin heimo yli 6.000 lajillaan. Suomessa heimoon kuuluu noin 60 lajia, jotka jaetaan nykyisin yleensä viiteen alaheimoon / sukuryhmään, joista toiseksi monilajisin on aurinkoperhosten alaheimo (Heliconiinae). Muut täpläperhosten alaheimot ovat luotsi-, heinä-, häive- ja aitotäpläperhoset. Aurinkoperhoset jaetaan joskus kahteen ryhmään, isoihin ja pieniin hopeatäpliin. Isoihin lukeutuu angervohopeatäplän lisäksi etelän-, helmi-, keto-, orvokki- ja rinnehopeatäplä sekä keisarinviitta.

Etelä- ja Keski-Suomessa yleisen ja myös eteläisessä Lapissa tavattavan angervohopeatäplän erottaa muista hopeatäplistä kuvioyhdistelmä, jossa (1) siipien yläpinnan täplät muodostavat kapean ja epäyhtenäisen juovan paksumman reunajuovan yläpuolelle, sekä (2) siipien alapinnalla on rivi keskustasta vaaleita täpliä, joita ympäröi ruskea tai violetti varjostus. Lajinimestä huolimatta hopeatäplät puuttuvat. Naaraat munivat munat yksitellen syvällä ruohikossa isäntäkasvien lehdille.

Angervohopeatäplä

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji