Syötävyys

** – hyvä ruokasieni
Näköislajit

männynkäpynahikas, karvaskäpynahikas (viimeinen kuva), käpyhiippo
Lakki

1–4 cm leveä, aluksi laakean kupera, sitten laakea, sileä, ohutlimainen, ruskeanharmaa, joskus lähes valkoinen. Heltat valkoiset, kolotyviset, melko tiheässä.
Jalka

5–8 cm pitkä, hoikka (1–2 mm), suora, tyvi mutkainen, latva valkoinen, muuten rusehtavankeltainen.
Malto

Ohutta, valkoista.
Itiöpölyn väri

Valkoinen.
Maku

Mieto.
Haju

Ei erityinen.
Kasvupaikka

Kuusikoissa, kuusen kävyillä, jotka ovat usein hautautuneena maahan. Tavataan Suomessa Etelä-Lappiin asti Hemi-, etelä- ja keskiboreaalinen vyöhyke.
Satoaika

Maalis–toukokuu ja syys–marraskuu.

Käpynahikkaita on Suomessa kolme lajia, joista kuusenkäpynahikkaan voi löytää sekä keväällä että syksyllä. Kaksi muuta lajia, männynkäpynahikas (S. stephanocystis) ja karvaskäpynahikas (S. tenacellus) kasvavat vain keväällä ja vain männyn kävyillä. Karvaskäpynahikas on lisäksi lievästi karvas ja lakin reuna on läpisäteinen. Se on kolmesta käpynahikaslajista harvinaisin. Sitä on löydetty Etelä- ja Keski-Suomesta, männynkäpynahikasta Etelä-Lappiin asti. Kuusen- ja männynkäpynahikkaiden erottaminen toisistaan voi vaatia mikroskooppia. (Mikroskooppisesti nämä kolme lajia eroavat keilokystidien muodosta.) Käpynahikkaat ovat syötäviä ja hyvänmakuisia, mutta niiden pieni koko rajoittaa saaliin suuruutta. Myös käpyhiippo (Mycena plumipes) kasvaa keväisin kävyillä, mutta käpy on yleensä maan pinnalla näkyvillä ja erottavana tekijänä lakki, joka käpyhiipolla on kartiomainen. Sitä tavataan etelästä Kuusamoon asti.

Kuusenkäpynahikas

Taksonomia

Lahko

Alalahko

Heimo

Suku

Laji