Syötävyys
X – syötäväksi kelpaamaton
Näköislajit
kuusilahokka, kitkerälahokka
Lakki
2–8 cm leveä, kupera–laakeneva–laakean kupera, kirkkaan keltainen–vaaleankeltainen, nuorena lakin reunassa ruskeita suojusjätteitä. Pinta sileä, tahmea. Heltat tiheässä, tasatyviset–kolotyviset, aluksi vaalean keltaiset, sitten ruosteenruskeat, nuorena seitimäisen suojuksen peittämät.
Jalka
Pitkä (4–10 cm), solakka, tasapaksu (4–10 mm), usein mutkainen, yläosassa itiöistä ruskea rengasvyöhyke, renkaan yläpuolelta kellertävä, alapuolelta ruskea.
Malto
Vaaleankeltaista.
Itiöpölyn väri
Ruskea.
Maku
Mieto–hieman karvas.
Haju
Erikoinen, makeahko.
Kasvupaikka
Puistoissa ja lehtimetsissä. Lehtipuiden (harvoin havupuiden) lahopuulla, kannoilla, usein isoina ryhminä, yleinen koko maassa. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
Satoaika
Elo–syyskuu.

Leppähelokka on yleinen kantosieni, joka kasvaa pääasiassa lahoilla lehtipuilla. Sitä tapaa usein puistoista, hautausmailta lehtomaisista metsistä ja hakkuuaukeilta. Sen voi sekoittaa erinomaoiseen ruokasieneen, kuusilahokkaan (Hypholoma capnoides), joka suurimmaksi osaksi kuitenkin kasvaa havupuilla ja jonka itiöpöly on harmaanviolettia. Leppähelokan voi sekoittaa myös lievästi myrkylliseen kitkerälahokkaan (Hypholoma fasciculare). Kitkerälahokan itiöpöly on mustanviolettiä ja sen heltat ovat rikinkeltaiset. Leppähelokka ei ole myrkyllinen, mutta sitä pidetään pahanmakuisena.

Leppähelokka

Taksonomia

Lahko

Alalahko

Heimo

Suku

Laji