Tieteellinen nimi aiemmin
Clethrionomys rufocanus
Samannäköisiä lajeja
Kenttämyyrät, Lapinmyyrä, Metsämyyrä, Metsäsopuli, Peltomyyrä, Punamyyrä
Koko
Keskikokoinen myyrä. Kallo 2–2,5 cm, pää ja ruumis 11–14 cm, häntä 3–5 cm, paino 20–50 g.
Yleiskuvaus
Pyöreähkö ruumis, lyhyet jalat. Selkäpuoli tumma, punaruskea, kupeet tummanharmaat, vatsapuoli vaaleamman harmaa. Pyöreähkö pää ja kuono, pienet silmät, pyöreät korvat pään sivuilla taaksepäin suuntautuneet. Lyhyt häntä.
Liikkuminen
Kävelee, juoksee, kaivaa, enimmäkseen maassa, myös kiipeää (kuitenkin vähemmän kuin metsä- ja punamyyrä), etsiä ruokansa maanpinnalta. On myös hyvä uimari.
Jäljet
Samanlaiset kuin metsämyyrällä mutta suuremmat.
Pesä
Tavallisesti heinistä, sammalista, jäkälistä ja silputuista lehdistä rakennettu pallomainen pesä puun juuristossa, kivien alla, puunkolossa tai joskus maanpinnan yläpuolella puun oksistossa.
Lisääntyminen
Vuodessa 2–4 pesuetta, tavallisesti 5–7 poikasta, syntyvät sokeina ja karvattomina, vieroitetaan 14 päivän iässä.
Äänet
Erilaisia lavertelevia ja sirittäviä ääniä.
Ravinto
Pääasiassa kasvinsyöjä, syö monenlaista kasviravintoa: vihreät ja pehmeät kasvinosat, silmut, varret, kukat, marjat – erityisesti mustikka; syö myös sieniä ja selkärangattomia.
Jätökset
Lieriömäinen, mustanruskea papana (peltomyyrän jätökset ovat luonteenomaisesti vihreitä), pienempi kuin metsähiiren papana.
Uhanalaisuus
Rauhoitettu.

Harmaakuvemyyrän tyypillistä elinympäristöä ovat varpuja kasvavat kivipohjaiset metsät. Se on pohjoinen laji, jonka eteläinen raja on Tornio-Kuusamo-linjan pohjoispuolella. Harmaakuvemyyrä on aktiivinen koko vuorokauden. Sen reviiri on 300 m² –1 ha. Vuotuiset kannanvaihtelut ovat suuria.

Harmaakuvemyyrä

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji