Samannäköisiä lajeja
Kärppä, Minkki, Näätä
Koko
Keskikokoinen näätäeläin, pää 6–7 cm, pää ja ruumis 30–45 cm, häntä 10–15 cm, paino 0,4–1,5 kg. Koiraat suurempia kuin naaraat, koossa suurta alueellista vaihtelua.
Yleiskuvaus
Pitkä ruumis, lyhyet jalat, raskastekoinen. Mustanruskeiden peitinkarvojen alla kermanvärinen aluskarva. Talvella vaalea aluskarva näkyy selvemmin. Suippo kuono, tumma naamio silmien ympärillä, pienet silmät pään etuosassa. Lyhyissä, pyöreissä korvissa valkeaa kuviointia. Häntä keskimittainen, tuuhea, mustakärkinen. Hilleri on paljon saukkoa pienempi, ja sillä on erilainen naamakuviointi kuin minkillä.
Liikkuminen
Kävelee hitaasti ruumis ojennettuna, pää ja häntä alhaalla. Loikkii köyryselkäisenä. Liikkuu pitkin loikin metsästäessään, kulkee vaivatta käytävissä. Osaa kiivetä ja uida mutta ei mene mielellään veteen.
Jäljet
Munanmuotoiset, 4–5 cm. Viisi varvasanturaa, näkyvät kynnenjäljet. Loikan pituus pariloikassa 40 cm, neliloikassa 50–60 cm. Muistuttavat minkin jälkiä.
Pesä
Tavallisesti yksinkertainen, vaihtelee tilapäisestä lepopaikasta itse kaivettuihin käytäviin, joissa useita kammioita.
Lisääntyminen
Kiima-aika maalis–kesäkuussa. Kantoaika n. 40 vrk. Poikasia 2–12 (tyypillisesti 3–7), syntyvät sokeina ja kuuroina silkkisen valkean karvan peittämänä, paino 9–10 g. Vieroitetaan 21–28 päivän kuluttua, sukukypsyys 22–23 kuukaudessa.
Äänet
Yleensä hiljainen, mutta voi murista, sihistä ja huutaa.
Ravinto
Lihansyöjä, syö jäniksiä, jyrsijöitä, lintuja, sammakoita, selkärangattomia ja raatoja. Hajuaisti erittäin tärkeä saaliin paikallistamisessa, samoin kuulo.
Syömäjäljet
Tappaa tai lamauttaa saaliin puremalla sitä niskaan. Avaa linnunmunat tekemällä suuren rosoreunaisen nelikulmaisen reiän. Varastoi ylimääräisen saaliin pesään tai kasvillisuuden kätköön.
Jätökset
Väritys vaihtelee ruoan mukaan, tavallisesti mustia, karvoja ja luun kappaleita näkyvissä. Lieriömäinen, pitkä (n. 70 × 5–9 mm), päistä suppenevia. Tuoreissa jätöksissä on tyypillinen myskin haju. Tekee tarpeensa pesän yhteydessä olevaan käymälään. Muistuttaa minkin ulostetta, erona kalan luiden puuttuminen.
Uhanalaisuus
Vaarantunut.

Suomessa hillerin levinneisyysalue ulottuu Oulun korkeudelle saakka, runsaimmillaan lajia on kaakkoisosassa maata. Hillerit elävät metsämailla ja rannoilla sekä kosteikoissa. Ne liikkuvat enimmäkseen öisin, aktiivisuus riippuu lämpötilasta ja saaliin saatavuudesta. Hillerit eivät nuku talviunta. Reviirin koko riippuu mm. saalismääristä, ollen 15–500 ha, keskimäärin 1 km².

Hilleriä pidetään myös lemmikkieläimenä, lajinimi tällöin on fretti (Mustela putorius furo). Frettejä on käytetty mm. citykanien metsästykseen. Suomessa frettejä on 1.000–1.500. Hilleriä tarhataan Suomessa myös turkiseläimenä.

Hilleri

Taksonomia

Lahko

Heimo

Alaheimo

Suku

Laji