Yleiskuvaus
Suunnilleen hippiäisen kokoinen hyvin pieni uunilintu, jolla kaksi siipijuovaa. Kirkkaankeltainen yläperä, voimakas keltainen–oranssinkeltainen silmäkulmanjuova, selvä vaaleankeltainen päälakijuova.
Koko
Pituus 9–9,5 cm, paino 4,5–7,5 g.
Pesä
Puussa, yleensä korkealla. Rakennettu pallomaiseksi kuivista oksista, kasvien kuiduista, sammalista ja jäkälistä. Vuorattu hienoilla korsilla, koivun hilseellä, karvoilla ja höyhenillä.
Pesiminen
Munii kesäkuussa 4–6 munaa. Naaras hautoo, haudonta-aika 12–13 vrk. Pesäpoikasaika 12–14 vrk.
Esiintyminen
Etelä-Siperian havu- ja sekametsien pesimälintu, lähimmät pesimäalueet Altaivuoriston tienoilla. Suomessa säännöllinen, mutta harvalukuinen syysvieras.
Muutto
Havaintoja syys–marraskuussa, yleisimmin lokakuussa.
Ravinto
Selkärangattomat eläimet.
Ääni
Heleä ”tsui”.

Hippiäisuunilintu on hippiäisen kokoinen ja sitä jonkin verran muistuttava palleromainen uunilintulaji. Hippiäisuunilintu on selkäpuolelta oliivinvihreä ja sen yläperä loistaa kirkkaankeltaisena ”perävalona”. Tummanvihreä pää näyttää hyvin kirjavalta keltaisen päälakijuovan ja kirkkaankeltaisen silmäkulmanjuovan ansiosta. Käsisulat ovat ruskeat ja vaaleareunaiset, sisimmät kyynärsulat ja tertiaalit (isokokoisia höyheniä siiven tyvellä) ovat leveälti kellertäväreunaiset ja siiven peitinhöyhenillä on kaksi keltaista poikkijuovaa. Vatsapuoli on vaaleankellertävä. Koivet ovat tumman vihertävänruskeat, nokka kellertävätyvisesti mustanruskea ja silmän värikalvo on tummanruskea.

Hippiäisuunilintu muistuttaa taigauunilintua (P. inornatus), mutta eroaa siitä selvän päälakijuovan ja keltaisen yläperän perusteella.

Hippiäisuunilintu

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji