Yleiskuvaus
Hyvin pieni, palleromainen ja lyhytpyrstöinen. Päälaella keltaoranssi tai keltainen raita, jonka sivuilla kapeat mustat juovat. Selkäpuoli vihertävä, vatsapuoli likaisenvalkea. ”Naamalla” harmaanvalkoisella reunustetut mustat nappisilmät.
Koko
Pituus 8,5–9,5 cm, paino 4,5–7 g. Euroopan pienin lintu.
Pesä
Kuusen oksan riippuvien sivuhaarojen varassa 7–10 (1,5–15) m:n korkeudella. Rakennettu pallomaiseksi naavasta, sammalista ja hämähäkinseitistä. Vuorattu höyhenillä.
Pesiminen
Munii huhti–toukokuussa 8–12 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 14–16 vrk. Pesäpoikasaika 15–16 vrk.
Esiintyminen
Pesimälintuna kuusivaltaisissa metsissä Etelä- ja Keski-Suomessa. Esiintyminen eteläpainotteinen, mutta pesivänä vielä Peräpohjolassakin. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 0,6–1,6 miljoonaa paria.
Muutto
Pääosin yömuuttaja. Syysmuutto suurimmaksi osaksi syys–lokakuussa, paluu maalis–huhtikuussa. Talvehtii Länsi- ja Keski-Euroopassa, mutta melko suuri osa kannasta talvehtii Suomessa koko esiintymisalueellaan. Ankarina talvina meillä talvehtiva kanta saattaa kuolla lähes kokonaan.
Ravinto
Selkärangattomat eläimet.
Ääni
Hentoja, hauraita ja korkeita ääniä. (Äänet ovat niin korkeita, että vanhempien ihmisten voi olla vaikea kuulla hippiäisen laulua.) Laulu hento, rytmiltään ikään kuin veivaava säe.
Uhanalaisuus
Elinvoimainen, rauhoitettu.

Hippiäinen on pienin lintulajimme. Se on selkäpuolelta oliivinvihreä ja vatsapuolelta heikosti kellertävän vaaleanharmaa. Paras tuntomerkki on päässä oleva mustareunainen, kirkkaankeltainen pitkittäisraita, jonka keskellä on tulenpunaisia (koiras) tai keltaisia (naaras) höyheniä. Tummia nappisilmiä reunustaa harmaanvalkoinen alue. Tummilla siivillä on kaksi kellanvalkoista siipijuovaa ja siipisulkien ja tertiaalien (sulkamaisia isokokoisia peitinhöyheniä siiven päällä lähellä ruumista) reunoissa on kellanvalkoiset reunukset. Hippiäisen koivet ovat ruskeat, nokka mustanruskea ja silmän värikalvo tummanruskea.

Hippiäinen

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji