Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 35–45 mm. Naaraat koiraita kookkaampia (ja yleensä hiukan vaaleampia).
Siipien yläpinta
Tummanruskea tai ruskea. Etusiivessä keltaisia täpliä ja kärjessä yksi musta silmätäplä, jolla valkoinen keskusta. Takasiivessä keltainen vyö, jonka sisällä mustia, keskustasta valkoisia silmätäpliä.
Siipien alapinta
Etusiipi ruskea, jossa keltaisia laikkuja, kärjessä yksi musta, keskeltä valkoinen silmätäplä. Takasiipi sekoitus keltaista, violettia ja ruskeaa, reunassa rivi ruskeita silmätäpliä, joissa valkoinen keskus.
Elinympäristö
Kuusivaltaiset aukkoiset metsämaat.
Lentoaika
Kesäkuu. Toinen, elokuun loppupuolelle ajoittuva sukupolvi mahdollinen.
Talvehtimismuoto
Kotelo (tai keskenkasvuinen toukka).
Toukan ravintokasvi
Eri heinäkasveista (Poaceae) ainakin nuokkuhelmikkä (Melica nutans).
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävä.

Sana ‘papurikko’ kuuluu eläinten, tavallisimmin hevosten värinimityksiin ja tarkoittaa yleensä vaaleita, reunoilta epäselviä täpliä (tyypillisesti hevosen kyljillä ja kaulalla). Papurikkoperhosia on Suomen lajistossa neljä eri lajia kolmesta eri suvusta. Maassamme Lounais-Suomessa yleisimmillään tavattavan, metsissä viihtyvän täpläpapurikon tunnistaa helposti sen keltatäpläisistä siipien yläpinnoista. Osa täplistä on silmätäpliä. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasville.

Täpläpapurikko

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji