Siipien kärkiväli
Pieni, 27–35 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Ruskea, reunat punaoranssit.
Siipien alapinta
Ruskea, etu- ja takasiipien halki kulkee katkeileva valkoinen poikkijuovia. Takasiivessä punainen reunavyö, jota ympäröi mustat täplät. Kaksi taaimmaista ulkolaidan täplää ovat sinihohtoisia.
Elinympäristö
Lehtometsät sekä puita ja pensaita kasvata hakamaat.
Lentoaika
Kesäkuun loppupuolelta heinäkuun puoliväliin.
Talvehtimismuoto
Muna.
Toukan ravintokasvi
Oratuomi (Prunus spinosa), tuomi (P. padus) ja vadelma (Rubus idaeus).

Etelä-Suomessa melko yleisenä tavattava tuominopsasiipi on hävinnyt länsirannikolta ja Ahvenanmaalta. Muiden nopsasiipien tapaan tuominopsasiipi pitää levätessään siipiä aina yhteen painettuina, mistä syystä siipien yläpintaa on vaikeaa päästä tarkastelemaan. Lajin erottaa melko samannäköisestä jalavanopsasiivestä takasiiven punaisen reunavyön sisäpuolella olevista mustista täplistä ja katkonaisesta valkoisesta juovasta takasiiven alapinnalla. Kuten kaikilla nopsasiivillä (kangasperhosta lukuun ottamatta), myös tuominopsasiivellä on takasiiven ulkoreunassa pieni kannus.

Nopsasiipien lento on nopeaa ja mutkittelevaa. Koiraat puolustavat puissa ja pensaissa sijaitsevia reviirejään, joilla ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen tai muutaman munan ryppäissä isäntäkasvien oksien kärkiin.

Tuominopsasiipi

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji