Siipien kärkiväli

Keskikokoinen, 30–45 mm. Naaraat hiukan koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta

Oranssi, mustanruskeat vyöt ja suonet muodostavat siiville ruudullisen verkkomaisen kuvioinnin. Takasiiven reunan toiseksi ulommaisessa ruuturivissä mustia pisteitä.
Siipien alapinta

Etusiipi oranssi, jossa mustia pisteitä ja täpliä, siiven kärki vaaleankeltainen. Takasiivessä mustereunaisia oransseja ja vaaleankeltaisia vöitä. Uloimmassa oranssissa ja vaaleankeltaisessa nauhassa rivit mustia pisteitä.
Elinympäristö

Runsaskukkaiset kallio- ja hakamaat sekä kuivat kedot.
Lentoaika

(Touko–)Kesäkuu.
Talvehtimismuoto

Toukka.
Toukan ravintokasvi

Tähkätädyke (Veronica spicata) Länsi-Ahvenanmaalla ja heinäratamo (Plantago lanceolata). (Ratamot ja tädykkeet ovat niiden ulkonäköjen erilaisuudesta huolimatta lähisukulaisia ja kuuluvat DNA-tutkimuksen mukaan samaan heimoon.)
Uhanalaisuus

Erittäin uhanalainen. Rauhoitettu Ahvenanmaalla.

Täpläverkkoperhonen on verkkoperhosistamme (6 lajia) ainoa, jolla on rivi mustia pisteitä takasiiven laidassa, mutta jolla ei ole valkoisia vöitä ja juovia siipien yläpinnalla. Koiraat puolustavat reviirejään metsiköissä ja metsien laitamilla, missä ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat ryppäissä (keskimäärin 160 munaa) isäntäkasvien lehtien alapinnoille. Toukat elävät isäntäkasvilla yhdyskunnissa seittipesissä, joissa ne myös talvehtivat. Toukat vaihtavat kuitenkin kasviyksilöä muutaman kerran syötyään isäntäkasvinsa loppuun. Seuraavana keväänä toukat heräävät huhtikuussa ja pysyvät ryhmänä viimeiseen (seitsemäs) toukkavaiheeseen asti, jolloin ne hajaantuvat lähiympäristöön ja koteloituvat keskimäärin toukokuun puolivälissä. Täpläperhosen lentoaika kestää noin 3 viikkoa (kesäkuussa, joskus jo toukokuun loppupuolella).

Vielä 1980-luvulla täpläverkkoperhosta saattoi tavata myös Manner-Suomessa, mutta nykyisin ainoastaan Ahvenanmaalla.

Katso myös: Helsingin yliopisto - Tutkimustuloksia Ahvenanmaalta

Täpläverkkoperhonen

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji