Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho.
Korkeus
30–50 cm. Varsia 1–5, pystyjä, yleensä haaroittuneita, kaljuja–hiukan karvaisia. Tyvellä ei lavattomia lehtituppia.
Kukka
Teriö säteittäinen, keltainen, tav. 10–20 mm leveä; terälehtiä yleensä 5, yleensä verholehtiä pidempiä, usein vaillinaisesti kehittyneitä, keskenään erikokoisia. Verholehtiä 5, karvaisia. Kukkapohjus 2–9 mm pitkä, kalju–karvainen. Heteitä monta. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukinto harsu viuhko, kukkaperät sileitä.
Lehdet
Kierteisesti, tyvilehtiä 1–10, pitkäruotisia, varsilehdet lähes ruodittomia. Tyvilehtien lapa munuaismainen–pyöreähkö, yleensä kalju, herttatyvinen, 3–5-liuskainen, liuskat edelleen liuskaisia–hampaisia. Varsilehtien lapa tyveen asti liuskoittunut, liuskat kapean tasasoukkia, ehytlaitaisia (harvoin epäsäännöllisen hampaisia).
Hedelmä
Tiheäkarvainen pähkylä, kärjessä yleensä 0,4–1,8 mm pitkä ota. Pähkylöitä useita yhdessä.
Kasvupaikka
Kosteat ja rehevät niityt, pellonpientareet, lehdot, lehtimetsät, rantalehdot ja -lepikot, puistot, pientareet, laitumet, rannat.
Kukinta
Touko–kesäkuu.

Kevätleinikit on yhteisnimi kokonaiselle leinikkien ryhmälle (joka on yksi neljästä toukoleinikkiryhmän (R. auricomus s. lat.) alaryhmästä). Kevätleinikit voivat aloittaa kukintansa jo huhtikuun lopulla ja kukinnan huippu on touko-kesäkuun taitteessa. Kukan teriö on usein epämuodostunut: vain pari–kolme terälehdistä on normaaleja, loput enemmän tai vähemmän surkastuneita – joskus kukka ei näytä aukenevan ollenkaan. Kasvin kukinta on selvästi vaatimattomamman näköinen kuin esimerkiksi pari viikkoa myöhemmin kukintansa aloittavalla niittyleinikillä (R. acris).

Vaikka hyönteiset levittäisivät kevätleikin siitepölyä kukasta toiseen, se ei ole hedelmöityskykyistä. Siemenaihe kehittyy apomiktisesti, hedelmöittymättömästä munasolusta siemeneksi, jolloin jälkeläisten perimä on täsmälleen sama kuin emokasvilla. Jokainen emokasvissa tapahtuva perintötekijöiden muutos, mutaatio, periytyy myös jälkeläisiin sellaisenaan. Näin on syntynyt runsaasti toisistaan varsin vähän eroavia pikkulajeja, jotka kuitenkin pysyvät erillisinä. Monet pikkulajit esiintyvät vain pienellä alueella ja samalla alueella esiintyvät kevätleinikit voivat olla varsin erinäköisiä. Kevätleinikki on yhteisnimi hyvin monimuotoiselle ryhmälle, jonka edustajia meillä kasvaa ainakin 200, ellei peräti 300 pikkulajia.

Apomiktiset leinikit ovat kasvitaksonomeille ja harrastajille todellinen haaste. Useimmille riittää tunnistaa ne muotoryhmät, joihin sadat pikkulajit ryhmitellään. Kevätleinikkiryhmällä tyvilehtien lapa on yleismuodoltaan munuaismainen, mutta liuskainen, varsilehdet ovat kapealiuskaisia. Lehtoleinikkiryhmällä (R. cassubicus -ryhmä) tyvilehtien lapa on liuskoittumaton, kevätlehtoleinikkiryhmän (=käenleinikkiryhmä, R. fallax -ryhmä) ja taigaleinikkiryhmän (R. monophyllos -ryhmä) pikkulajit ovat kevät– ja lehtoleinkkiryhmän väliltä, jälkimmäinen edellistä hennompi.

Kevätleinikit

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji