Kasvumuoto ja korkeus

Tavallisesti yksirunkoinen puu. 8–25 m.
Kukka

Pienet, kehättömät, vihertävät tai ruskehtavat hede- ja emikukat ovat eri kukinnoissa. Tiheät, pystyhköt emi- ja riippuvat hedenorkot muodostuvat lukuisista 2–3-kukkaisista pikkuviuhkoista. Tuulipölytteinen.
Lehdet

Kierteisesti. Ruodillisia, puhjetessaan usein punertavia tai ruskeita. Lapa kolmiomainen–vinoneliömäinen, ehyt, harvoin liuskainen, päältä kalju, laita toissahalaitainen. Syysväritys keltainen.
Silmut

Kapean suippoja, pienehköjä, ruskeita.
Hedelmä

Keväisin karisevissa, roikkuvissa norkoissa oleva pieni, siipipalteinen, kalju pähkylä. Pähkylän siivet 2 kertaa pähkylän levyiset.
Kasvupaikka

Kuivat ja tuoreet kangasmetsät, harjut, kalliot, ojitetut suot, erilaiset reunapensaikot. Myös koriste- ja viljelypuu.
Kukinta

Huhti–kesäkuu. Kukkii lehtien puhjettua.

Koivuja (Betula) on nelisenkymmentä lajia, puita, pensaita ja varpuja. Koivujen runko on vaalean tai tummahkon tuohen peittämä. Koivut kukkivat lehtien puhjettua. Pienet kukat ovat yksineuvoisia, kukinto on norkko tai paremminkin lukuisista pikkuviuhkoista muodostunut kerrannaiskukinto.

Rauduskoivu on Suomen kansallispuu. Se tunnetaan myös ‘riippa’- ja ‘vihdaskoivuna’. Rauduskoivu on paljon valoa vaativa, runsaasti versova pioneeripuu, joka valtaa nopeasti paljaat alueet. Märillä tai tulvaisilla kasvupaikoilla rauduskoivu ei menesty. Hieskoivusta (B. pubescens) rauduskoivun erottaa mm. riippuvista oksista ja tummasta, halkeilevasta tyvikaarnasta. Nuoret oksat ovat kaljuja ja (hartsi)nystermäisiä, eivät karvaisia ja sileitä (nystyttömiä) kuten hieskoivulla. Lehden laita on toissahalaitainen, hieskoivulla kertaalleen sahalaitainen. Rauduskoivu puhkeaa lehteen hieskoivua aikaisemmin ja se pudottaa lehtensä myöhemmin, eli rauduskoivun kasvukausi on selvästi hieskoivua pidempi. Elinkaarensa aikana rauduskoivu tuottaa noin 3 miljardia pähkylää (siementä), joista keskimäärin noin yhdestä kasvaa täysikokoinen puu.

Rauduskoivusta tavataan meillä kolmea muunnosta, etelänrauduskoivu (var. pendula), muhkurarunkoinen visakoivu (var. carelica) ja pohjoisessa Suomessa tavattava lapinrauduskoivu (var. lapponica). Rauduskoivusta tunnetaan myös useita liuskalehtisiä muotoja, mm. loimaankoivu (f. crispa) ja pirkkalankoivu (f. bircalensis).

Hieskoivu on rauduskoivua yleisempi. Metsätaloudessa rauduskoivu on selvästi hieskoivua suositumpi. Rauduskoivu on hyvä vaneri- ja huonekalupuu ja sen ohut- ja lujalehtisistä oksista saadaan parhaat saunavihdat. Lehtiä käytetään teenä ja rohtona ja mahlaa kevätväsymystä poistavana juomana.

Vårtbjörk

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art