Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho. Juuri mehevä.
Korkeus
30–120 cm. Varsi pehmeä- tai jäykkäkarvainen.
Kukka
Teriö kellomainen (suppilomainen tai torvimainen), kärjestä hieman supistuva, 5-liuskainen, 12–18 mm pitkä, tumman- tai vaaleansinipunainen (tummarohtoraunioyrtti, var. officinale), vanhemmiten puhtaamman sininen, joskus kellertävä tai valkoinen (valkorohtoraunioyrtti, var. bohemicum), yhdislehtinen. Teriön liuskat kolmiomaisia, usein hieman taakäänteisiä. Teriön nielussa 5 isoa, kolmiomaista suomua. Verhiö yhdislehtinen, syvään 5-liuskainen, 6–12 mm pitkä, teriön torvea pidempi. Verhiön liuskat teräväkärkisiä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Lehtihankaiset kukinnot 1-haaraisia viuhkoja eli kiemuroita.
Lehdet
Kierteisesti, ruodillisia, pitkälti ja yleensä leveälti johteisia. Lapa suikea–puikea, suippotyvinen, ehytlaitainen, molemmin puolin karvainen.
Hedelmä
4-osainen lohkohedelmä. Hedelmykset (lohkot) sileäpintaisia, kiiltäviä, lähes mustia, 5–6 mm pitkiä.
Kasvupaikka
Pihoissa, puistoissa, niityillä, tienvarsilla, joutomailla, rannoilla, ojissa. Viljelyjäänne ja -karkulainen.
Kukinta
Kesä–syyskuu.
Haitallisuusluokitus
Vakiintunut vieraslaji.

Raunioyrttejä (Symphytum) on noin 30 euraasialaista lajia. Rohtoraunioyrtti on tunnettu vanha koriste- ja rohdoskasvi. Raunioyrtin juurta on käytetty rohdoksena vaikeasti paranevien haavojen ja luunmurtumien hoitoon. Suvun tieteellinen nimikin merkitsee yhteenkasvamista. Suomenkielinen raunioyrtti-nimi puolestaan viittaa esiintymiin vanhoilla asuinpaikoilla, joissa laji saattaa sitkeästi säilyä vuosikymmeniä. Paikoin kasvista on käytetty hieman harhaanjohtavasti nimeä mustajuuri, ilmeisesti juurten mustan pintavärin vuoksi. Rohtoraunioyrtti ei kuitenkaan ole mitään sukua juureksena viljellylle oikealle mustajuurelle (Scorzonera hispanica). Räkäjuureksikin aikoinaan nimitetyn raunioyrtin valkoisia ja märkänä limaisia juuria ei tosin ensimmäisenä tulisi mieleen syödäkään. Raunioyrttien sisäistä käyttöä edes lääkkeenomaisesti ei nykyisin suositella, sillä rohdokset saattavat sisältää syöpää aiheuttavia yhdisteitä.

Muita melko yleisiä raunioyrttejämme ovat tarharaunioyrtti (S. asperum) ja ruotsinraunioyrtti (S. x uplandicum), joka on rohto- ja tarharaunioyrtin risteymä. Lajit muistuttavat melko paljon toisiaan. Ehkä helpoin keino erottaa ne toisistaan on tutkia verholehtien liuskojen muotoa ja pituutta. Vertailukuvassa vasemmalla rohtoraunioyrtti (liuskat pitkät ja kapeat) ja oikealla tarharaunioyrtti (liuskat lyhyet), keskellä ruotsinraunioyrtti (liuskat keskipitkät). Myös lehtien johteisuus ja teriön muoto voivat auttaa määrityksen varmistamisessa.

Vallört

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art