Samannäköisiä lajeja

ahven, kiiski
Koko

Tavallisesti 40–70 cm, 0,5–2,5 kg, harvoin yli 10 kg (suurin Suomessa saatu kuha painoi noin 15 kg).
Ulkonäkö

Kuhan ruumis on virtaviivaisen sukkulamainen, kookkaampana hieman tanakampi. Kuono on terävä. Silmät lasimaisesti kiiltävät, tummat ja ulkonevat. Etummainen piikkiruotoinen selkäevä on selvästi erillään taemmasta pehmeäruotoisesta. Leuoissa on teräviä hampaita. Suomut ovat pieniä kampasuomuja ja hyvin tiukasti kiinni ihossa.
Väritys

Nuorempana varsin harmaasävyinen, ehkä hieman vihertävä. Selässä on tummaa kuviointia, joka saattaa olla pystyraitaista mutta ei niin selkeästi kuin ahvenella. Vanhemman ja kookkaamman kuhan kylkiin alkaa tulla kellertävää sävyä. Selkä- ja pyrstöevissä on täplärivien muodostamia raitoja, mutta vatsapuolen evät ovat värittömät.
Kutu

Kutuaika on yleensä touko–kesäkuussa, mutta saattaa vaihdella samassakin vedessä paljon ja venyä heinäkuulle asti. Koiras valtaa sopivalta pohjalta reviirin, johon kaivaa matalan kutukuopan. Kuopassa pitää olla risuja tai kasvien juuria, joihin naaraan takertuva mäti voi tarttua.
Ravinto

Kuha ryhtyy kaloja syöväksi petokalaksi jo n. 10 cm pituisena.
Levinneisyys ja elinympäristö

Kuhaa esiintyy Etelä- ja Keski-Suomen sisävesissä ja muutamin paikoin paljon pohjoisemmassakin, kuten Kemijärvessä sekä Pellon Vietosessa ja Raanujärvessä. Merialueillamme kuhaa on Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjanlahdella Uuteenkaupunkiin saakka. Perämerellä kuha on satunnainen. Ahvenanmaan Lumparissa kuhalla on myös erillinen kanta.

Kuha on yleensä ulappavesien öinen saalistaja, joka suosii sameavetisiä, suuria järviä. Ulappavesien runsaina parvina esiintyvää saaliskalaa, mieluimmin kuoretta, pitää myös olla hyvässä kuhavedessä. Kuha on Kymenlaakson ja Uudenmaan maakuntakala. (Kymenlaakson maakuntavaakunassa on kuitenkin lohi.)

Gjørs

Taksonomi

Orden

Familie

Slekt