Koko

40–120 cm, 0,5–15 kg, suurimmillaan lähes 20 kg (painavin Suomessa saatu hauki painoi 18,8 kg, pisin hauki oli 132 cm).
Ulkonäkö

Hauella on tehokkaan pedon ulkonäkö; krokotiilimaisesti pidentyneet leuat, terävät hampaat ja valtava kita. Samalla kohtaa pyrstössä olevat selkä- ja peräevä antavat nopeaa liikevoimaa. Voimakas ruumis on pään takaa selkä- ja peräevään saakka pitkä ja tasakorkuinen. Selkä on melko leveä.
Väritys

Kyljet ovat vihreät, vatsa vaalea ja selkä lähes musta. Kyljissä on runsaasti hailakankeltaisia täpliä, jotka joskus yhdistyvät raidoiksi. Hyvin tummissa, humuspitoisissa vesissä hauki saattaa olla väriltään tummempi.
Kutu

Hauki on varhaisimpia kutijoita keväällä. Heti jäiden lähdettyä hauet vaeltavat joukolla mataliin ruohikkoisiin lahtiin ja tulvaniityille kutemaan. Merialueella kutu tapahtuu hieman myöhemmin. Merestä hauet saattavat vaeltaa makeaan veteen kutemaan.
Ravinto

Hauki on aidosti petokala jo muutaman sentin pituisena poikasena. Tällöin se saattaa yrittää niellä liki itsensä kokoisia saaliita, mm. lajitovereitaan. Isompanakin hauki pystyy nielemään kookkaita saaliita, ja sen vatsasta voi löytyä kalojen lisäksi sammakoita, vesimyyriä ja vesilintujen poikasia.
Levinneisyys ja elinympäristö

Hauki on toiseksi yleisin kalamme ahvenen jälkeen ja sitä löytyy kaikkialta Suomesta niin sisävesistä – n. 80%:ssa järvistä – kuin merialueeltakin. Kutuajan ulkopuolella hauki on hyvin paikallinen kala, joka väijyy saalista samassa vakiopaikassaan montaakaan metriä liikkumatta. Ruohikkoiset matalat rannat ovat sen suosiossa, mutta niiden puutteessa monenmoiset muutkin rannat kelpaavat, merellä mm. kivikkorannat ja rakkolevävyöhyke. Soistuneiden metsälampien rannoilla hauki saattaa syöksähtää saaliin kimppuun rannan rahkasammalkasvuston alta.

Hauki on nopeakasvuisimpia kalalajejamme. Se voi elää vanhaksi, jolloin kokoa voi kertyä huomattavastikin. Naarashauet kasvavat paljon koiraita kookkaammiksi. Monille heittokalastuksen harrastajille hauki on varmasti tuttu saalis. Hauki on Ahvenanmaan maakuntakala.

Gjedde

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt