Kasvumuoto

1-vuotinen, usein ylitalvinen ruoho.
Korkeus

10–40 cm. Varsi kalju–niukkakarvainen. Varhain keväällä kukkivat ylitalviset yksilöt voivat olla vain muutaman sentin mittaisia.
Kukka

Teriö säteittäinen, valkoinen, alle 0,5 cm leveä (voi joskus puuttua); terälehtiä 4, pyöreäkärkisiä, n. 2,5 mm pitkiä. Verholehtiä 4. Heteitä tav. 6, joskus jopa 10 (tällöin terälehdet muuttuneet heteiksi). Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
Lehdet

Tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti, ruusukelehdet lyhytruotisia, varsilehdet ruodittomia, sepiviä. Ruusukelehtien lapa tav. pariliuskainen, joskus mutkainen tai ehyt, varsilehtien hammaslaitainen–ehyt, nuolityvinen, suippokärkinen.
Hedelmä

Monisiemeninen, kolmiomainen, kärkeä kohti levenevä, lanttokärkinen, siipipalteeton, 6–9 mm pitkä litu. Lituperä n. 10 mm, siirottava. Siemenet tahmaisia, tarttuvia.
Kasvupaikka

Pihat, puutarhat, tienvarret, polut, pellot, joutomaat, luodot.
Kukinta

Touko–lokakuu.

Lutukka on muinoin lähtenyt levittäytymään jostain Välimeren alueelta ja ihmisen mukana saavuttanut jokseenkin maapallon jokaisen soveliaan kolkan. Heikkona kilpailijana se ei menesty sulkeutuneessa luonnonkasvillisuudessa, mutta häirityillä paikoilla, kuivahkolla kivennäismaalla se on menestyjä. Pienet kukat ovat itsepölytteisiä ja jollei maaperä ole jäässä tai lumen peitossa, voi lutukka kukkia jopa ympäri vuoden. Yhden lutukan lituhedelmissä kypsyy keskimäärin noin 5000 siementä – kookkaissa yksilöissä huomattavasti enemmän – jotka limautuneina tarttuvat ohikulkijoiden matkaan ja säilyttävät itävyytensä maaperässä jopa yli 15 vuotta. Siemenet pystyvät itämään melkein milloin tahansa ja lutukka kelpuuttaa kasvupaikoikseen hyvin monenlaiset ympäristöt kaupunkien kivikeskustoista lintuluodoille.

Monet ovat tutustuneet lutukkaan ensi kerran puutarhojen vihannesmailla ja kukkapenkeissä. Rikkaruohoksi leimatun lutukan nuoria versoja ja talvehtineita ruusukelehtiä on kuitenkin ennen käytetty maustevihanneksena, ja nykyisinkin villiyrttihortoilijat uskaltavat hyödyntää niitä ja myös siemenkotia. Vaatimaton lutukka on ollut kansanlääkinnässä monipuolinen rohto, esimerkiksi liian runsaiden kuukautisten hillitsemiseen. Kasvin verisuonia supistavaa vaikutusta käytettiin hyväksi haavojen hoitoon vielä toisen maailmansodan aikaan, kun tehokkaampia valmisteita ei ollut saatavilla. Verta hyydyttävää ainetta on varsinkin kalkkihomeen saastuttamissa kasveissa, joiden versot ovat pahoin vääristyneitä ja epämuodostuneita.

Gemeines Hirtentäschelkraut

Taxonomie

Ordnung

Familie

Tribus

Gattung

Art