Kasvumuoto ja korkeus
Pensas. 1–1, 5 m.
Kukka
Kehä vaatimaton, säteittäinen, noin 8 mm leveä, 5-lukuinen, väriltään punertavan tai ruskehtavan vihreä. Verhiö teriötä pitempi, ratasmainen, karvainen ja keltanystyinen. Heteitä 5, yhdislehtinen emiö 2-lukuinen. Terttukukinto nuokkuva.
Lehdet
Kierteisesti. Melko pitkäruotisia, voimakkaasti tuoksuvia. Lapa kourasuoninen, 3–5-liuskainen, herttatyvinen, hammaslaitainen, päältä kalju, alta karvainen ja keltanystyinen.
Silmut
Munanmuotoisia–pyöreitä, suuria, vihertäviä. Lyhytversoissa silmut ryppäinä.
Hedelmä
Musta, mehevä pohjusmarja.
Kasvupaikka
Lehtokorvet, puronvarsilehdot, jokien ja purojen varret, merenrantapensaikot ja -kivikot. Joskus myös viljelykarkulainen.
Kukinta
Touko–kesäkuu.

Mustaherukka kuuluu Suomen luonnonvaraiseen ja alkuperäiseen kasvilajistoon. Alkujaan se on ollut tulvamaiden kasvi, joka on sopeutunut vaihteleviin, joskus hyvinkin märkiin olosuhteisiin. Marjomattoman mustaherukan erottaa punaherukasta parhaiten lehtien voimakkaan tuoksun perusteella.

Mustaherukan kansanomaisia nimityksiä ovat olleet myös haisuherukka, ojuke ja siestarmarja. Viljelyyn on mustaherukasta jalostettu useita, luonnonvaraisia kantoja satoisampia lajikkeita. Marjojen lisäksi myös lehtiä käytetään monin tavoin, mm. teeksi, rohdoksi ja mausteeksi esim. kurkkujen säilömiseen. Mustaherukka kuuluukin villiyrttiharrastajien vakioraaka-aineisiin.

Mustaherukka

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji