Kasvumuoto ja korkeus

Piikikäs pensas. 0,2–2 m. Juurivesallinen.
Kukka

Iso, 4–5 cm leveä, säteittäinen, kehä 5-lukuinen. (Vaalean)punaisten terälehtien kärjessä lovi. Verholehdet ehyitä. Heteitä ja erillisiä emejä paljon. Emien vartalot karvaisia. Kukat yksittäin, kukkaperä 1–2 cm, tavallisesti kalju.
Lehdet

Kierteisesti, korvakkeellisia, ruodillisia, päätöparisia. Lehdyköitä 3–7, soikeita 1,5–4,5 cm pitkiä, sahalaitaisia, päältä harva-, alta tiheäkarvaisia.
Silmut

Munanmuotoisia, pieniä, punertavia.
Hedelmä

Pallomainen–naurismainen, noin 1 cm pitkä, kalju, punainen, kukkapohjuksesta muodostunut kiulukka, jonka sisällä useita pähkylöitä. Kiulukan kärjessä kuivuneita, ehytreunaisia verholehtiä.
Kasvupaikka

Lehdot, lehtokalliot, valoisat ja rehevät rantametsät, tienvarret. Myös koristepensas.
Kukinta

Kesä–heinäkuu.

Ruusut ovat isokukkaisia, piikkisiä pensaita. Niiden lehdet ovat päätölehdykkäisiä. Varsinaiset hedelmät ovat pähkylöitä, jotka eivät kuitenkaan ole näkyvissä, vaan voimakkaasti laajentuneen kukkapohjuksen ympäröimiä. Muodostunutta kokonaisuutta nimitetään kiulukaksi ja yleensä se ymmärretään ruusun hedelmäksi. Ruusulajeja erotetaan 100–250, rajaamisperusteista riippuen. Ne ovat levinneisyydeltään lauhkean ilmastovyöhykkeen kasveja. Ruusuja on viljelty hyvin pitkään, Kiinassa ja itäisen Välimeren alueella jo ainakin 4.000–5.000 vuotta. Suomessa luonnossa tavattavia ruusulajeja on kymmenkunta, osa niista vakiintuneita karkulaisia.

Metsäruusu on pysty, juurivesoja muodostava pensas. Varsissa on tiheässä neulamaisia, ohuita piikkejä ja harvakseltaan käyriä piikkejä. Metsäruusu voi kasvaa myös kuivilla paikoilla, jolloin se jää varpumaisen matalaksi, mutta saattaa silti kukkia runsaasti. Myöskään maalajilla ei ole kovin suurta merkitystä lajin viihtymiseen. Lähes samannäköisen karjalanruusun (R. acicularis) erottaa metsäruususta mm. nystykarvaisista kukkaperistä ja neulamaisista piikeistä, joiden seassa ei ole käyriä, tukevia piikkejä kuten metsäruusulla. Metsäruusulle on ominaista parittaiset piikit kukkivan haaran nivelissä.

Metsäruususta on myös kerrannaiskukkaisia muotoja kuten mökinruusu (‘Foecundissima’), jota on kauan viljelty koristepensaana puutarhoissa, sekä Pohjois-Suomessakin viihtyvä tornionlaaksonruusu (‘Tornedal’).

Pietarinruusu

Rosa x majorugosa (Rosa cinnamomea x rugosa)

Metsäruusun ja kurtturuusun risteymä, pietarinruusu on suosittu puutarhajaloste, mutta yhteisillä kasvupaikoilla myös aito luonnon risteymä.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Metsäruusu

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji