Siipien kärkiväli
Pieni, 28–36 mm. Koiraat yleensä naaraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Koirailla hohtavan taivaansininen, ulkoreunat epäselvärajaisesti mustat, myös siipisuonet lähellä ulkoreunoja mustat. Naarailla siivet kokonaan tummanruskeat tai reunoilta tummanruskeat ja keskeltä tumman siniset. Naarailla takasiiven ulkolaidassa epäselviä oranssinpunaisia täpliä.
Siipien alapinta
Vaaleanharmaa (koiras) tai vaaleanruskea (naaras), jossa valkoreunaisia mustia täpliä. Takasiiven reunassa oranssinpunaisia täpliä, joiden sisäreunalla musta kaari. Siipien tyvialue turkoosi.
Elinympäristö
Niityt, hakamaat ja tienlaidat sekä muut avoimet maastot.
Lentoaika
Kesäkuun puolivälistä heinäkuun lopulle. Toinen sukupolvi (heinäkuun lopulta elokuun loppupuolelle) mahdollinen.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis) ja hiirenvirna (Vicia cracca).

Etelä- ja Keski-Suomessa melko yleisen ja eteläisessä Länsi-Lapissa mahdollisen hopeasinisiiven tunnistaa siitä, että sillä on punaisia reunatäpliä takasiiven alapinnalla, mutta siltä puuttuvat hohtavan siniset kuvioinnit sekä valkoiset laikut, juovat tai kiilat.

Laji on vahvasti sidoksissa isäntäkasvien tiheisiin kasvustoihin. Koiraat lentävät isäntäkasvien ympärillä etsien naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien lehdille. Toukilla on rauhanen, josta ne erittävät sokeripitoista ja ravitsevaa eritettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Tästä syystä muurahaiset käyvät usein toukkien luona ja suojelevat niitä.

Hopeasinisiipi

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji