Muurainhopeatäplä

Boloria freija
© Tekijänoikeus: Per-Olof Wickman
    • Siipien kärkiväli

      Pieni–keskikokoinen, 30–40 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.

    • Siipien yläpinta

      Oranssi, jossa mustia täpliä.

    • Siipien alapinta

      Etusiipi oranssi, jossa mustia täpliä ja pisteitä. Musta, runsaasti mutkitteleva juova jakaa takasiiven kahteen osaan. Juovan sisäpuolella ruosteenpunainen ja valkoinen alue ja lyhyt mutkitteleva juova. Heti siiven jakavan mustan juovan ulkopuolella valkoinen juova. Siiven ulkoreunassa rivi valkoisia täpliä, joiden sisäreunassa mustia nuolimaisia kaaria. Valkoisen juovan ja reunatäplien välissä ruskeanpunainen alue, jonka sisällä rivi tummempia epäselviä täpliä.

    • Elinympäristö

      Suot, paljakat ja harvat tunturikoivikot.

    • Lentoaika

      Etelä-Suomessa toukokuun puoliväistä kesäkuun puoliväliin, Pohjois-Suomessa kesäkuun lopusta heinäkuun puoliväliin.

    • Talvehtimismuoto

      Toukka.

    • Toukan ravintokasvi

      Muurain eli lakka (Rubus chamaemorus), juolukka (Vaccinium uliginosum), isokarpalo (V. oxycoccos) ja riekonmarja (Arctous alpina).

    • Uhanalaisuus

      Silmälläpidettävä.

    Muurainhopeatäplä on Suomen hopeatäplistä varhaisin lentäjä ja sen lentokausi on hyvin lyhyt. Lajin tuntomerkkejä ovat (1) takasiiven yläpinnan mustia teräväkärkisiä kaaria muodostavat reunatäplät, (2) takasiiven alapinnan musta mutkitteleva sahanterän mallinen juova, jonka ulkopuolella on valkoinen juova ja sisäpuolella valkoisia täpliä sekä (3) valkoiset reunatäplät, joiden sisäreunassa on mustat, teräväkärkiset kaaret.

    Ahvenanmaata lukuun ottamatta lähes koko Suomessa tavattava, mutta pohjoisessa yleisempi muurainhopeatäplä viihtyy parhaiten luonnontilaisilla soilla, ja ojitetuilta soilta laji häviää. Koiraat lentävät ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen jäkälille tai sammalille isäntäkasvin läheisyyteen.