Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 40–53 mm. Koiraat kookkaampia kuin naaraat.
Siipien yläpinta
Valkoinen, etusiiven kärki musta. Keskellä etusiipeä koirailla yksi ja naarailla kaksi mustaa täplää.
Siipien alapinta
Etusiipi valkoinen, kärki keltainen. Molemmilla sukupuolilla keskellä etusiipeä kaksi mustaa täplää. Takasiipi vaaleankeltainen.
Elinympäristö
Kaikenlaiset avoimet ympäristöt. Usein puutarhoissa ja maatalousmailla.
Lentoaika
Toukokuun puolivälistä elokuun loppuun. (Lämpiminä syksyinä vielä syyskuussakin.) Yleensä runsaimmillaan heinäkuussa toisen sukupolven aikaan.
Talvehtimismuoto
Kotelo. Talvehtiminen ei onnistu meillä kylminä talvina.
Toukan ravintokasvi
Erilaiset ristikukkaiskasvit (Brassicaceae) kuten luhtalitukka (Cardamine pratensis), peltokanankaali (Barbarea vulgaris) ja illakko (Hesperis matronalis) sekä puutarhakasveista esim. keltareseda (Reseda lutea).

Etelä-Suomessakin melko harvinainen ja pohjoisessa vain satunnainen vaeltaja, naurisperhonen muistuttaa sitä suurempaa kaaliperhosta ja hieman pienempää lanttuperhosta. Kaaliperhosesta sen erottaa etusiiven kärjen tummasta täplästä, joka ei ylety siiven ulkoreunan puoliväliin asti. Naurisperhosen takasiipien alapinta on tasaisen kellertävä, eivätkä sen suonet erotu harmaakehnäisinä, kuten lanttuperhosella.

Keväiset naurisperhoset ovat meillä enimmäkseen etelästä tulleita vaeltajia. Koiraat lentelevät ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraat munivat munat isäntäkasveille yksitellen. Lajin talvehtiminen saattaa onnistua Suomessakin, mutta silloinkin kanta saa vahvistusta vaeltajista.

Naurisperhonen

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji