Siipien kärkiväli
Pieni–keskikokoinen, 30–44 mm. Naaraat koiraita kookkaampia (ja yleensä hiukan tummempia).
Siipien yläpinta
Oranssi, jossa mustia täpliä.
Siipien alapinta
Etusiipi oranssi, jossa mustia täpliä ja pisteitä. Takasiiven tyviosa koostuu kolmesta vyöstä, joista keskimmäinen muodostuu punaruskeista mustareunaisista ruuduista ja reunimmaiset beigeistä, vaaleankeltaisista ja valkoisista, mustareunaisista ruuduista. Punaruskean vyön keskimmäisessä ruudussa on voimakas musta piste. Uloimman vyön keskimmäinen ruutu on yleensä valkoinen. Ulompi puolikas on sekoitus punaruskeaa, beigeä ja valkoista. Ulkoreunassa rivi valkoisia tai vaaleankeltaisia täpliä, joissa sisäänpäin osoittavat, kaarevat tai kolmiomaiset mustat reunukset. Niiden tyvipuolella rivi voimakkaita mustia pisteitä.
Elinympäristö
Kosteat ja runsaskukkaiset hakamaat ja niityt.
Lentoaika
Kesäkuun alusta heinäkuun loppupuolelle. Lämpiminä kesinä toinen (elokuinen) sukupolvi mahdollinen.
Talvehtimismuoto
Toukka. Pohjois-Suomessa osa voi talvehtia koteloina.
Toukan ravintokasvi
Orvokit (Viola), esim. aho-orvokki (V. canina) ja suo-orvokki (V. palustris).

Koko maassa tavattavan ja jokseenkin yleisen niittyhopeatäplän tuntomerkkejä ovat (1) takasiiven yläpinnan reunatäplät, jotka muodostavat siiven reunaan yhtenäisen rivin teräviä nuolimaisia kaaria, (2) takasiiven alapinnan voimakas musta täplä keskellä punaruskeaa vyötä sekä (3) valkoisten reunatäplien mustat nuolimaiset tai kaarevat reunukset ja selväpiirteiset mustat pisteet niiden sisäpuolella.

Koiraat lentävät ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen toukan tulevalle ravintokasville, mutta niiden on havaittu munivan myös suoraan lennosta.

Niittyhopeatäplä

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji