Alalajit

Rikkaukonnauris (ssp. cheiranthoides)
Nurmiukonnauris (ssp. altum)
Kasvumuoto

1-vuotinen, usein ylitalvinen (ssp. cheiranthoides) tai 2-vuotinen (ssp. altum) ruoho.
Korkeus

20–100 cm. Varsi yleensä alaosasta haarova (ssp. cheiranthoides) tai alhaalta haaraton (ssp. altum), särmäinen.
Kukka

Teriö säteittäinen, vaaleahkonkeltainen, n. 0,5 cm leveä; terälehtiä neljä, 3–5 mm pitkiä. Verholehtiä 4. Heteitä 6, joista 2 lyhyttä ja 4 pitkää. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
Lehdet

Kierteisesti, varsilehdet lähes ruodittomia. Lapa kapeansoikea–suikea–suikeanpuikea, tähtikarvainen, lähes ehytlaitainen–matalaan hampainen.
Hedelmä

Monisiemeninen, 4-särmäinen, siirottava, 2–3 cm pitkä litu. Lituperä 10–15 mm.
Kasvupaikka

Vilja- ja heinäpellot, perunamaat, puutarhat, kesannot, kuivat niityt, tien- ja radanvarret, maakasat, joutomaat.
Kukinta

Kesä–elokuu.

Peltoukonnauris kuuluu ristikukkaiskasvien heimon ikimuistoisimpiin rikkaruohoihin ja lienee vaivannut eurooppalaisia viljelijöitä koko maatalouden historian ajan. Rikkaruohoille tyypilliseen tapaan peltoukonnauriin elämänkierto on nopea ja siementuotto suuri. Lyhyt sukupolvien väli ja lukuisten jälkeläisten muuntelu edistää lajin sopeutumista uusiin olosuhteisiin.

Peltoukonnauriista tavataan Suomessa kaksi alalajia. Yksivuotinen rikkaukonnauris (ssp. cheiranthoides) on levinnyt jo kauan sitten koko maahan lukuun ottamatta Lappia, jonka eteläosissa se on uudempi tulokas. Alalajin alkuperäinen kotiseutu, elinympäristö ja Suomeen saapumisen ajankohta ja tapa ovat arvailujen varassa: mahdollisesti se on sopeutunut rikkakasviksi kaksivuotisesta kantamuodostaan. Sen tyypillisiä kasvupaikkoja ovat viljelymaat, puutarhat, pientareet ja monenlaiset joutomaat. Muokkaamattomilta paikoilta se häviää nopeasti.

Kaksivuotinen nurmiukonnauris (ssp. altum) on rikkaukonnaurista keskimäärin kookkaampi, paksumpivartinen, karvaisempi ja varhaisempi kukkija. Kukkivan nurmiukonnauriin tyveltä löytää helposti jäänteet edellisvuotisesta lehtiruusukkeesta. Se on levinneisyydeltään pohjoisempi ja uudempi tulokas, eteläisessä Suomessa sitä voi tavata vain satunnaisesti jätemaakasoilta, kaatopaikoilta ja rautateiden varsilta. Kasvi on luultavasti saapunut Suomeen ennen 1800-lukua Venäjältä, jossa se kasvaa alkuperäisenä Siperian jokivarsilla. Kaksivuotisena se viihtyy erityisesti heinäpelloilla, hoitamattomilla kesannoilla sekä radan- ja tienvarsilla.

Suomessa alkuperäisenä kasvavan rantaukonnauriin (E. strictum) erottaa peltoukonnauriista mm. lyhyempien ja pystympien hedelmäperiensä ja selvemmin hammaslaitaisten lehtiensä perusteella. Rantaukonnauris kasvaa lisäksi usein täysin luonnontilaisilla paikoilla, peltoukonnauris on yleinen vain ihmisen vaikutuspiirissä.

→ Nurmiukonnauriin levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Peltoukonnauris

Taksonomia

Lahko

Heimo

Tribus

Suku

Laji