Yleiskuvaus

Sukulaisiaan voimakasrakenteisempi, vihertävä peippolintu. Ruumis, pää ja nokka tukevat. Keltaiset pyrstön reunukset ja käsisulkien ulkohöydyt parhaat tuntomerkit.
Koko

Pituus 14–16 cm, paino 25–35 g.
Pesä

Tiheässä puussa tai pensaassa 1-5 m:n korkeudella. Rakennettu kuivista oksista, sammaleista, juurista, kasvien varsista. Vuorattu heinän lehtitupilla, jouhilla, höyhenillä ja horsman siemenkarvoilla.
Pesiminen

Munii maalis–huhtikuussa 3–7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 13–14 vrk. Pesäpoikasaika 18 vrk. Saattaa tehdä kolmekin pesyettä hyvänä kesänä.
Esiintyminen

Pesimälintuna nykyään Pohjois-Lappiin asti. Viihtyy kulttuuriympäristössä. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 100.000–250.000 paria. Kanta väheni voimakkaasti vuosina 2008–2009 linnun nielussa elävän Trichomonas gallinae -alkueläimen aiheuttaman nielemisvaikeuden vuoksi.
Muutto

Osittaismuuttaja. Osa kannasta talvehtii Suomen eteläosissa, osa muuttaa talveksi läntiseen Eurooppaan. Päivämuuttaja. Syysmuutto syys–marraskuussa, paluu maalis–huhtikuussa.
Ravinto

Rikkakasvien, puiden siemenet ja marjat, poikasilla myös hyönteiset. Tuttu ja yleinen vieras lintulaudoilla ja talvisin ruokintapaikoilla.
Ääni

Näppäilevä ”djy-djyp”. Laulu kanarialintumaista viserrystä, jota kuulee varsinkin alkukeväällä. Tyytyy usein myöhemmin pitämään järripeippomaista jyystävää ääntä.
Uhanalaisuus

Erittäin uhanalainen, rauhoitettu.

Viherpeipon tuntomerkkejä ovat siiven ja pyrstön keltaiset reunukset, iän ja sukupuolen mukaan vaihtelevan vihreä höyhenpuku ja paksu nokka. Koiraan puku on sammaleenvihreä ja keltaiset alueet ovat hyvin kirkkaita. Naaras on harmaamman vihreä ja vaaleamman keltainen. Nuori viherpeippo muistuttaa väritykseltään naarasta, mutta on selkäpuolelta ruskehtavampi ja vatsapuolelta viiruinen. Viherpeipon koivet ovat vaaleanpunertavat. Nokka on vaaleanpunertava ja tummakärkinen. Silmän värikalvo on ruskea.

Viherpeippo

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji