Yleiskuvaus

Melko pitkäpyrstöinen ja kookas viiruinen sirkku. Punaruskea yläperä, puvussa ainakin jonkin verran keltaista. Nokka suhteellisen pieni, alanokka siniharmaa.
Koko

Pituus 15,5–17 cm, paino 24–37 g.
Pesä

Maassa, hyvässä kätkössä. Rakennettu kuivista korsista, vuorattu ohuilla juurilla ja jouhilla.
Pesiminen

Munii huhti–toukokuussa 3–6 munaa. Pääasiassa vain naaras hautoo, haudonta-aika 12–13 vrk. Pesäpoikasaika 9–15 vrk. Toinen pesye (kesä–heinäkuussa) yleinen.
Esiintyminen

Pesii viljelysten tuntumassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, mutta viihtyy kaikenlaisissa puoliavoimissa ympäristöissä. Talvisilla ruokintapaikoilla yleinen, jos tarjolla on kauraa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 800.000–1.200.000 paria.
Muutto

Paikka- tai lyhyen matkan muuttolintu. Loppusyksyllä ja talvella parvilintu. Syysmuutto loka–marraskuussa, kevätmuutto maalis–huhtikuussa. Talvehtii Suomessa, muuttajat Etelä-Skandinaviassa ja Keski-Euroopassa.
Ravinto

Siemenet, jyvät. Kesällä myös hyönteiset.
Ääni

Kutsuääni terävähkö ”tsek”, laulu vaatimaton säe.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Keltasirkku on selkäpuolelta ruskeankirjava ja viiruinen. Väritys vaihtelee paljon yksilöllisesti. Yläperä on punaruskea, pyrstö pitkähkö ja pyrstön reunukset valkoiset. Päässä ja alapuolella keltasirkulla on aina keltaista väriä, nuorilla linnuilla toisinaan hyvin vähän, vanhoilla koirailla eniten; niiden pää voi olla lähes kokonaan keltainen. Keltasirkun alapuoli on vaihtelevasti viiruinen; eniten viiruja on naaraalla ja nuorella linnulla. Koivet ovat vaalean kellanruskeat, nokka sinertävänsävyinen, alanokka ylänokkaa vaaleampi. Silmän värikalvo on tummanruskea.

Keltasirkku

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji