Poronhoitoalueella korppi kuuluu rauhoittamattomien lintulajien melko pieneen joukkoon. Koko maassa pesintäajan ulkopuolella rauhoittamattomia lintulajeja ovat ainoastaan harakka, varis, naakka, räkättirastas, harmaalokki, merilokki ja kesykyyhky eli pulu.
Suurikokoisin varislintu. Siivet melko pitkät ja kapeat, pyrstö kiilanmuotoinen, nokka voimakasrakenteinen. Väriltään kokomusta ja vihreän ja sinivioletin metallinkiiltoinen.
Pituus 54–67 cm, siipien kärkiväli 115–130 cm, paino 0,95–1,4 kg.
Korkealla puussa tai kallion jyrkänteellä. Rakennettu oksista, vuorattu ohuilla risuilla, sammalilla, jäkälillä, maa-aineksilla, naavalla, villalla ja karvoilla.
Munii maalis–huhtikuussa 3–6 munaa. Naaras hautoo, haudonta-aika 18–20 vrk. Pesäpoikasaika 5–6 viikkoa. Perhe pysyy yhdessä vielä muutaman kuukauden.
Harvalukuisena pesijänä suurilla metsäalueilla koko maassa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 21.000 paria.
Paikkalintu. Nuoret yksilöt vaeltelevat jonkin verran.
Kaikkiruokainen.
Runsaasti erilaisia ääniä, joista osaa ei oikein edes miellä linnun ääniksi. Tavallisin karhean kuuluva ronkunta ”kro kro”.
Poronhoitoalueella rauhoittamaton (ei koske pesintäaikaa), muualla rauhoitettu 1990-luvun alkupuolella. Uhanalaisuusluokka: Elinvoimainen.
Korppi on kokomusta suurikokoinen varislintu. Hyvässä valossa näkyy korpin puvun vihreä ja sinivioletti metallinkiilto. Siivet ovat melko pitkät ja kapeat. Pyrstö on pitkähkö ja kärkiosasta kiilamainen. Nokka on tukevatekoinen. Koivet ja nokka ovat mustat. Silmän värikalvo on tummanruskea (vanha lintu) tai siniharmaa (nuori lintu).
Korppi on arka ja varovainen, mutta myös utelias. Korpin lento on vakaampaa kuin variksen ja usein korppi kaartelee hiirihaukan tapaan liikkumattomin siivin. Korppi on pariuskollinen ja pariutuu eliniäkseen.
Poronhoitoalueella korppi kuuluu rauhoittamattomien lintulajien melko pieneen joukkoon. Koko maassa pesintäajan ulkopuolella rauhoittamattomia lintulajeja ovat ainoastaan harakka, varis, naakka, räkättirastas, harmaalokki, merilokki ja kesykyyhky eli pulu.