Samannäköisiä lajeja

Harmaakuvemyyrä, Kenttämyyrät, Lapinmyyrä, Metsämyyrä, Peltomyyrä, Punamyyrä, Tunturisopuli
Koko

Pyöreähkö ruumis, lyhyet jalat. Väriltään tummanharmaa, alapuoli hiukan vaaleampi, takaselässä punertavanruskea laikku. Pyöreähkö pää ja kuono, pienet silmät, korvat lyhyet, pyöreät ja karvaiset.
Liikkuminen

Kävelee, juoksee, kaivaa, ui. Urosten reviiri (4–12 kertaa) suurempi kuin naaraiden.
Jäljet

Jättää lumeen kävely- tai ravijäljen, ei hyppimisjälkiä.

Pesä

Sammalista ja heinistä tehty pallo mutkikkaan tunneliverkoston yhteydessä maan pinnalla. Talvella kaivaa tunneleita lumen alle.
Lisääntyminen

Vuodessa 3–4 poikuetta, poikasia yleensä 3–5. Poikasista kaikkiaan naaraita 3 kertaa enemmän kuin koiraita. Naaraat sukukypsiksi 22–40 päivässä, urokset n. 44 päivässä. Poikaset itsenäisiä 3 viikossa.

Äänet

Monenlaisia ääniä.
Ravinto

Kasvinsyöjä, eniten sammalia, erityisesti kynsisammalia (Dicranum spp.) ja seinäsammalta (Pleurozium schreberi), rahkasammal ei kelpaa, syö myös jonkin verran puolukan varpuja ja lehtiä sekä kesäisin heiniä.

Jätökset

Vihertävä, tasapaksu, kapeahko papana.
Uhanalaisuus

Rauhoitettu.

Metsäsopuli on sukunsa ainoa laji. Sopuleita meillä on kuitenkin 2 lajia. Se toinen on joukkovaelluksistaan tunnettu tunturisopuli (Lemmus lemmus). Tunturisopuli on kookkaampi, jaloistaan pitkäkarvaisempi ja teräväkyntisempi. Tunturisopulin tapaan myös metsäsopulilla on toisinaan suuria vaelluksia. Metsäsopulin elinikä voi joskus olla 2 vuotta yleensä kuitenkin alle vuoden. Tyypillisiä pesimäalueita ovat vanhat kosteahkot kuusivaltaiset sammalmetsät. Suomessa metsäsopulia voi harvalukuisena tavata lähes koko maassa, varmimmin Metsä-Lapista Kainuuseen ulottuvalla alueella, erityisesti sen itäosissa. Suomen lisäksi metsäsopulia tavataan Norjassa, Ruotsissa, Venäjällä, Mongoliassa ja Kiinassa.

Metsäsopuli

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji