Tieteellinen nimi aiemmin
Lactarius volemus
Syötävyys
*** – erinomainen ruokasieni
Näköislajit
– – – –
Lakki
5–15 cm leveä, nuorena kupera, myöhemmin laakeneva, lopulta matalan kuoppakeskustainen, reuna pitkään sisäänkiertynyt, kuiva, samettimainen, himmeä, vyöhykkeetön. Väri puna-, oranssin- tai kuparinruskea, keskusta reunoja tummempi. Vanhan rouskun lakin pinta saattaa halkeilla, jolloin vaalea malto näkyy. Heltat tiheässä, johteiset, kellanvalkoiset, kosketuskohdista ruskettuvat.
Jalka
3–10 cm pitkä, melko paksu, tasapaksu, tukeva, täyteinen, lakin värinen tai vaaleampi. Vahingoittuneista kohdista likaisen ruskea.
Malto
Kiinteää, nuorena lähes valkoista, vanhemmiten harmaantuvaa. Leikkauspinnasta ruskettuvaa.
Maitiaisneste
Valkoista, hyvin runsasta, kuivuessa tekee helttoihin ruskeita laikkuja.
Itiöpölyn väri
Kermanvalkea.
Maku
Mieto, miellyttävä, mantelimainen. Suutuntuma miellyttävän napakka.
Haju
Tuoreena suolasillin, kypsennettäessä ravun tuoksun kaltainen.
Kasvupaikka
Lehtomaiset kuusikot, tammilehdot, peltojen vierustat ja polkujen varret. Tammen, pähkinäpensaan, koivun ja kuusen juurisieni. Hemi- ja eteläboreaalinen vyöhyke.
Satoaika
Elo–syyskuu.
Säilöntä
Kuivaus, pakastus. Säilyy jääkaapissa raakana jopa viikon.

Kultarouskun on omansa näköinen, paksumaltoinen ja iso rousku, jonka maitiaisneste on hyvin runsasta. Sitä voi tuskin sekoittaa muihin rouskuihin.

Ruotsissa kultarouskua kutsutaan nimellä mandelriska, mantelirousku. Sieni onkin mantelin värinen, ja myös sen maitiaisneste maistuu hieman manteliöljyltä. Tuoreena kultarousku tuoksuu suolasilliltä, kypsennettynä hummerilta tai ravulta. Oikeuksiinsa kultarousku pääseekin keittona, johon on lisätty hieman tilliä äyriäisen makua vahvistamaan.

Kultarousku kasvaa paikoitellen ainoastaan Etelä-Suomessa. Pohjoisimmat löydöt ovat Kuopion seudulta ja runsaasti sitä on löydetty vain Lounais-Suomesta. Se onkin Turun tunnussieni. Jos kultarouskun kaltaisen herkun onnistuu löytämään, se kannattaa panna suoraan pannulle paistumaan. Kuivattuna kultarousku saattaa haista epämiellyttävältä, mutta sitä voi käyttää mausteena muskottipähkinän tapaan.

Kultarousku sisällytettiin aiemmin rouskujen “perussukuun” Lacrtarius, mutta tarkentuneiden molekyyligeneettisten tutkimusten myötä sen suvuksi muutettiin Lactifluus – johon sukuun rouskuistamme on siirretty myös lehto- (L. bertilloni) ja pippurirousku (L. piperatus).

Kultarousku

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji