Kasvumuoto ja korkeus

Kesävihanta havupuu. 20–35 m.
Kukka

Kukat yksineuvoisia. Pienet, kehättömät hede- ja emikukat erikseen tiheinä, käpymäisinä kukintoina. Emikukinnot punertavia–vaaleanvihertäviä, pystyjä, käpymäisiä. Hedekukinnot pienempiä, keltaisia ja pallomaisia, sijaitsevat pienversojen kärjissä. Tuulipölytteinen.
Lehdet

Kierteisesti. Neulasmaisia, 2,5–3,5 cm pitkiä, 1 mm leveitä, melko pehmeitä, kesävihantia, ruohonvihreitä (päältä harmaamman sinivihreitä). Neulasten molemmilla pinnoilla 2 heikosti näkyvää ilmarakojuovaa. Uusilla vuosikasvaimilla neulaset yksittäin kierteisesti, vanhemmilla oksilla 15–30 neulasen kimppuina.
Silmut

Kartiomaisia–soikeita, 5–7 mm pitkiä, ruskeiden suomujen peittämiä.
Käpy

Verrattuna kuusen käpyyn melko peni, lehtikuusten kävyksi suurehko, 2–5 × 2–3 cm, palleromainen, kukintavuonna kypsyvä. Käpysuomuja noin 30, tummanpunaruskeita, ohuita, melko sileitä (heikosti pitkittäisuurteisia), kuperia, pyöreäkärkisiä. Käpy jää puuhun siementen pudottamisen jälkeen. Siemenet siivekkäitä. Kävyt yleensä melko tiheinä ryhminä.
Kasvupaikka

Pihat ja puistot. Viljelypuu. Joskus viljelykarkulainen. Kalkinsuosija.
Kukinta

Touko–kesäkuu.

Mäntykasvien heimoon kuuluvat lajit ovat pihkaisia, yksikotisia puita tai pensaita. Ne kuuluvat paljassiemenisiin kasveihin, joille tunnusomaisia piirteitä ovat tuulipölytteisyys, rakenteeltaan yksinkertaiset kukat, sekä paljaaltaan emisuomun, myöhemmin käpysuomun päällä kehittyvä siemen. Lehtikuusia on maailmanlaajuisesti kymmenkunta lajia. Niistä arkangelinlehtikuusta tavataan nimiensä mukaisesti Länsi-Siperiassa mutta myös Venäjän Euroopan puolella ja Koillis-Venäjällä. Se on meillä, etenkin Pohjois-Suomessa melko yleinen viljelypuu (Suomen viljellyin, ei-kotimainen puulaji). Arkangelinlehtikuusi on suorarunkoinen, sen oksat ovat kohtisuoraan siirottavia–yläviistoja ja latvus on kapeahkon kartiomainen. Lehtikuuset kukkivat samaan aikaan lehtien ilmestymisen kanssa.

Euroopanlehtikuusi

Larix decidua (Larix europaea)

Alpeilta kotoisin oleva euroopanlehtikuusi muistuttaa kovasti arkangelinlehtikuusta. Tarkemmin katsoen euroopanlehtikuusen neulaset ovat hiukan lyhyempiä ja kävyt pienempiä. Ja vielä tarkemmin katsoen käpysuomut poikkeavat aika selvästi lajien välillä, euroopanlehtikuusella ne ovat litteitä, uurteisia, kaljuja ja vaaleanruskeita (arkangelinlehtikuusella kuperia, sileitä, karvaisia ja tummanruskeita). Kaukaa katsottuna euroopanlehtikuusen latvus on leveämmän kartiomainen kuin pohjoisella sukulaisellaan ja alemmat oksat ovat alaviistoja (arkangelinlehtikuusella yläviistoja). Suomen korkein puu on Punkaharjulla kasvava euroopanlehtikuusi; sen korkeus on 47 metriä.

→ Levinneisyyskartta

Henrinlehtikuusi

Larix x marschlinsii

Lehtikuuset risteytyvät melko yleisesti keskenään. Yksi Suomessa mahdollisesti tavattavista lehtikuusista on henrinlehtikuusi, joka on euroopan- ja japaninlehtikuusen risteymä. Se kuten japaninlehtikuusikin on meillä Suomessa koristepuu, joka saattaa karata aidan toiselle puolelle.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Arkangelinlehtikuusi

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji