Koko
Selkäkilven leveys on tyypillisesti alle 20 mm, leveys suurempi kuin pituus.
Ulkonäkö ja erityispiirteet
Väri voi vaihdella vihertävästä kellanruskeaan. Pinnalla on mustia tai punertavia pilkkuja. Selkäkilven takaosan sivureunat eivät merkittävästi lähene toisiaan, eli kilven muoto on soikeahko. Kilven reuna on silmien välissä lähes suora, lukuun ottamatta kolmiomaista keskilovea. Selkäkilvessä on sisentymä silmänkuopan kohdalla. Silmät täyttävät silmäkuopan. Otsan leveys on noin kolmannes koko kuoren leveydestä ja sen etureunassa on kaksi riviä pienenpieniä nystyjä. Selkäkilven etusivureunassa on 4 hammasta. Kuoren etuosassa on 2 karheista pienistä nystyistä muodostuvaa linjaa. Vastaava, nystylinja kulkee kuoren keskiosassa ja toiset 2 linjaa kuoren vasemman ja oikean puoliskon reunoilla. Saksiraajan “carpus”-jaokkeessa ei ole piikkiä; saksiraajat ovat keskenään erikokoiset.
Ravinto
Ravinnokseen liejutaskurapu saalistaa pääasiassa monisukasmatoja ja simpukoita, mutta se syö myös viherleviä ja kuollutta eläinperäistä ainesta.
Levinneisyys ja elinympäristö
Suomen vesiltä liejutaskurapua tavattiin ensimmäisen kerran 2009 Naantalin ja Rymättylän alueelta. Löytöjä tehtiin samalla alueella myös 2010. Liejutaskurapu elää murtovesissä alueilla, joilla on muta- tai hiekkapohja. Laji suosii varsinkin mereen laskevien jokien suita. Se sietää laajaa vaihtelua veden suolaisuudessa, joten leviäminen sisävesiin on mahdollista. Liejutaskurapu ei kuitenkaan lisäänny täysin makeassa vedessä.
Lisääntyminen
Etelä-Itämerellä tehtyjen havaintojen mukaan liejutaskuravun lisääntymiskausi alkaa kesäkuussa ja loppuu elokuussa. Mitään vaellusta lisääntymispaikoille ei lajilla ole havaittu. Naaras kaivautuu ennen munintaa hiekkaan tai lietteeseen, jolloin siltä näkyvät vain silmät. Munien määrä vaihtelee naaraan koosta riippuen tuhannesta jopa yli kymmeneen tuhanteen. Naaras vaihtaa kuorensa heti toukkien vapauduttua.
Haitallisuusluokitus
Tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji.

Liejutaskurapu

Taksonomia

Lahko

Alalahko

Heimo

Suku

Laji