Koko
Koiraat 5–20 mm, naaraat 6–13 mm.
Ulkonäkö ja erityispiirteet
Tyrskyleväsiira on pitkänsoikea ja litteä siiralaji. Kuten kahdella Itämeressä elävällä lähisukulaisellaan, sen pyrstölevy (telson) kapenee takapäätä kohti, mutta tyrskyleväsiiralla se päättyy vain yhteen tylppään nipukkaan. Jaokkeiden 2–4 reunoilla sijaitsevat sivulevyt eivät ulotu jaokkeen takareunaan asti. Tuntosarvet ovat lyhyemmät kuin leväsiiralla (I. baltica), alle viidennes koko ruumiinpituudesta, ulottuen noin jaokkeiden 1 ja 2 liitoskohtaan. Kaikki kävelyraajaparit ovat lähes samanlaiset. Tyrskyleväsiira on ruskea, vihreä tai (meillä harvemmin) punainen, joskus selässä on valkoisia pitkittäisjuovia. Väri riippuu osittain perintötekijöistä auttaen populaatioita naamioitumaan, mutta siirat pystyvät myös vaihtamaan väritystään lähiympäristönsä mukaan.
Ravinto
Päiväsaikaan leväsiirat oleskelevat rakkolevien tai putkilokasvien päällä syöden niiden tuoretta solukkoa. Leväsiiralajeilla on poikkeuksellinen kyky syödä parkkihappoja sisältäviä rakkoleviä. Yöaikaan leväsiirat liikkuvat rakkoleväpuskasta toiseen, sekä syöden että etsien mahdollista pariutumiskumppania.
Levinneisyys ja elinympäristö
Kaikki kolme leväsiiralajia elävät rannan matalissa vesissä rakkolevän ja muun rantakasvillisuuden seassa. Tyrskyleväsiiran esiintymisalue ulottuu eteläiseltä Itämereltä keskiselle Suomenlahdelle ja Saaristomerelle. Pohjanlahdelta ja itäiseltä Suomenlahdelta laji puuttuu.
Lisääntyminen
Itämeren leväsiiralajit parittelevat keväällä tai alkukesällä. Koiraat ruiskuttavat siittiönsä naaraan kahteen sukuaukkoon. Naaras kuljettaa kehittyviä munia takimmaisien jalkojen ja selkäkilven välissä olevassa alkiotaskussa. Heinäkuussa naaras vapauttaa noin 100 poikasta. Nuoruusvaiheet ovat silloin aikuisen kaltaisia, viimeinen jalkapari niiltä kuitenkin puuttuu. Poikaset hakevat ravintonsa rannan rihmaleväkasvustoista syöden pääasiassa sieltä löytämiään pieniä piileviä. Elokuussa ne siirtyvät rihmalevävyöhykkeestä rakkolevävyöhykkeeseen. Itämeren leväsiiralajit tuottavat jälkeläisiä vain kerran vuodessa.
Samannäköisiä lajeja
leväsiira, hoikkaleväsiira

On arveltu, että rakkolevää syövät nälkäiset siiralaumat heikentävät rakkoleväkasvustojen (ns. leväsiirojen lastenkammarien) elinmahdollisuuksia etenkin rehevöityneillä alueella.
Leväsiiralajit ovat tärkeää ravintoa mm. ahvenelle.

Tyrskyleväsiira

Taksonomia

Luokka

Alaluokka

Lahko

Suku

Laji