Koko
Sukukypsä naaras 12–18 mm
Ulkonäkö ja erityispiirteet
Tyrskymassiainen on yleiskuvaltaan kuin rantamassiainen (P. flexuosus). Molemmilla lajeilla pyrstön päättökilven (telson) lovi on kapea. Tuntosarvisuomut ovat ulkopinnoiltaan sukasettomat kuten rantamassiaisellakin, mutta tyrskymassiaisella ne ovat pitkänkapeat, 3–4 kertaa leveyttään pidemmät (rantamassiaisella 7–8 kertaa). Tyrskymassiaiset ovat vihreän- tai ruskeansävyisiä, usein ei niin läpikuultavia kuin rantamassiaiset. Molemmat lajit voivat muuttaa väritystään sulautuakseen ympäristöönsä. Kuten kaikilla massiäyriäisillä, naarailla on kesällä nähtävissä iso massia (marsupium) eli pussi, jossa ne säilyttävät kehittyviä munia.
Ravinto
Rantamassiaisen tapaan tyrskymassiainen pyydystää vedestä pieneliöitä tai orgaanista, hajoavaa ainesta vispaavilla jaloillaan. Ajoittain se saattaa metsästää isompaakin riistaa.
Levinneisyys ja elinympäristö
Tyrskymassiaista tavataan eteläiseltä Itämereltä keskiselle Suomenlahdelle ja Selkämereltä Merenkurkkuun asti. Tyrskymassiainen viihtyy parhaiten rannan leväkasvillisuuden päällä. Vapaasti uivia lajin yksilöitä näkee harvoin. Mikäli parvea häiritään, massiaiset palaavat pyrähdykseltään pian vesikasvin pinnalle. Rantamassiaiseen verrattuna tyrskymassiainen suosii hieman aallokkoisempia rantoja.
Lisääntyminen
Tyrskyamassiainen lisääntyy kesän aikana. Naaras säilyttää kehittyviä munia alkiotaskussa (marsupium, massia), kunnes poikaset aikanaan kuoriutuvat ja uivat vapauteen.
Samannäköisiä lajeja
rantamassiainen

Tyrskymassiainen

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji