Koko
8 mm, naaraat usein suurempia.
Ulkonäkö ja erityispiirteet
Kalatäit (Branchiura) ovat kalojen ulkopinnoilla eläviä loisäyriäisiä. Suomesta tunnetaan kaksi lajia, joista vain Argulus foliaceus elää Itämeressä. Myös vapaasti liikkuvia yksilöitä voi löytää esim. matalien vesien leväkasvustoista. Kalatäin eturuumis on osittain kirjavakuvioinen, osittain lähes läpinäkyvä, tasainen, kilpi-muotoinen ja siinä on kaksi imukuppia, joilla se kiinnittyy alustaansa.
Ravinto
Loiset syövät aikuisina yksinomaan verta, pistämällä tai leikkaamalla suuosillaan reikiä kalan ihoon. Ne tuottavat haavaan eritettä, mikä estää veren hyytymisen. Eritteen myrkyllisyyden takia kalatäin hyökkäys voi olla kohtalokas pienille kaloille, mutta myös suuremmille, mikäli loisia on runsaasti. Kalatäit hakeutuvat tavallisesti kalan kiduskannen alle tai evän taakse, mistä ne eivät irtoa helposti. Täit pystyvät elämään ilman verta vain muutamia päiviä, korkeintaan viikon. Urokset ovat liikkuvampia kuin naaraat ja vaihtavat isäntää useammin ja nopeammin.
Levinneisyys, elinympäristö ja lisääntyminen
Argulus foliaceaus-kalatäi esiintyy koko Itämeren alueella. Pariutuminen tapahtuu yleensä kalan, kiven tai kasvin pinnalla. Naaras jättää tilapäisesti isännän laskeakseen munarivistöt kasvin pinnalle. Useimmat munat kuoriutuvat toukokuun lopulla. Nuoret yksilöt elävät vapaassa vedessä syöden pieniä kasveja ja eläinplanktonia.

Kalatäilajeja pidetään primitiivisinä, mutta niistä ei ole löytynyt fossiileja. Kalatäistä voi olla taloudellista haittaa kalankasvattamoille.

Kalatäit