Koko
10–50 cm
Ulkonäkö ja erityispiirteet
Karvalehti on vapaasti pinnan alla keijuva juureton, rehevien vesistöjen uposkasvi, joka imee ravintoa lehdillään. Sen varret ovat ohuita, rentoja ja haarovia. Lehdet ovat säteittäisesti korvakkeettomassa kiehkurassa ja jokaisessa kiehkurassa on 6–10 kapeaa, 0,3–3 cm pituista, ruoditonta, selvästi sahalaitaista, 2–4 liuskaista, oksamaista lehteä. Lehtien liuskat ovat ylöspäin kaarevia. Varren haaroessa päävarresta lähtee aina vain yksi haara kerrallaan. Harvakseltaan kukkivan karvalehden kukat ovat pieniä ja vihreitä, kehättömiä ja mitättömän näköisiä. Hedelmä on noin 0,5 cm leveä, sipulimainen tai pitkänomainen pähkylä, jossa on pitkä piikki. Karvalehti säilyttää muotonsa vedestä nostettuna.
Levinneisyys ja elinympäristö
Karvalehti esiintymisalue ulottuu eteläiseltä Itämereltä keskiselle Suomenlahdelle ja pohjoiselle Selkämerelle, missä se viihtyy rehevien ja suojaisten lahtien sameassa vedessä 0,3–4 m syvyydessä. Laji kasvaa liejupohjan päällä, usein irrallaan. Juurien puuttumisen takia karvalehti ei menesty aallokkoisilla tai voimakasvirtaisilla rannoilla.
Lisääntyminen
Itämerellä karvalehti kukkii ja tuottaa hedelmiä vain harvoin. Esiintymisalueensa äärirajoilla kasvavana kukinta onnistuu vain erityisen lämpiminä kesinä. Kukinnassa siitepöly kulkee veden virtausten mukana hedekukasta emikukkaan. Yleensä laji lisääntyy kasvullisesti kärki- ja hankasilmuista. Karvalehti talvehtii pieninä, kuusen kävyn muotoisina versoina, joita alkaa loppukesästä muodostua suuremmille, myöhemmin hajoaville yksilöille.

Ihmisen aiheuttaman rehevöitymisen seurauksena karvalehti on yleistynyt. Myös veneuomien leikkaaminen ruovikoihin on lisännyt lajille suotuista pinta-alaa. Karvalehti on suosittu akvaariokasvi.

Karvalehti

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji