Kasvumuoto

1-vuotinen ruoho. Puoliloinen.
Korkeus

10–30 cm. Varsi niukkahaarainen.
Kukka

Teriö vastakohtainen, 7–9 mm pitkä, tumman voinkeltainen, yhdislehtinen, 2-huulinen, lyhyttorvinen, torvi käyrä. Ylähuuli huppumainen, sivuilta litteä; alahuuli alaviisto, matalaan 3-liuskainen, nielu avoin. Verhiö yhdislehtinen, kellomainen, lyhytkarvainen, 4-liuskainen, liuskat n. 2,5 mm pitkiä, kapean kolmiomaisia, harottavia, suoria. Heteitä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukat toispuolisesti pareittain tukilehtien hangoissa.
Lehdet

Vastakkain, lähes ruodittomia. Lapa kapeanpuikea–lähes tasasoukka, pitkäsuippuinen, miltei kalju.
Hedelmä

Tummanruskea, yleensä 2-siemeninen, verhiön pituinen kota. Siemenet muurahaislevitteisiä.
Kasvupaikka

Tuoreet kankaat, lehtomaiset metsät, tuoreet pensaikot, niityt, pientareet.
Kukinta

Kesä–elokuu.

Maitikan sukuun (Melampyrum) kuuluu 25–35 lajia, joista Suomessa voi tavata viittä. Yksivuotinen metsämaitikka on muurahaisten levittämä kasvi. Se on hieman paremman metsämaan laji kuin sitä muistuttava lähisukulainen, kangasmaitikka (M. pratense), mutta lajit voivat kasvaa yhdessäkin. Metsämaitikka on harvinainen pohjoisimmassa Suomessa, vaikka se muuten lajina on levinneisyydeltään kangasmaitikkaa pohjoisempi.

Metsämaitikan erottamiseksi kangasmaitikasta kannattaa tarkemmin katsoa erityisesti kasvien kukkia sekä ylempien tukilehtien liuskaisuutta/liuskattomuutta. Yleissävyltään metsämaitikan kukat ovat tummemman keltaiset, pienemmät ja lyhyempitorviset. (Kangasmaitikalla teriön torvi on pidempi ja teriön etuosaa selvästi vaaleampi.) Metsämaitikan teriön alahuuli osoittaa alaspäin (kangasmaitikalla se on suorempi). Kukkien tukilehdet ovat metsämaitikalla liuskattomia (kangasmaitikalla yläosan tukilehdet ovat tyveltä liuskaisia).

Metsämaitikat (kuten myös kangasmaitikat) ovat puoliloisia, eli täydentävät omaa yhteyttämistään rosvoamalla imujuurillaan ravintoa naapurikasveilta, metsämaitikka etenkin kuuselta ja mustikalta.

Metsämaitikka

Taksonomia

Lahko

Heimo

Tribus

Suku

Laji