Koko
5–15 cm
Ulkonäkö ja erityispiirteet
Korvameduusa on läpikuultavan hyytelömäinen ja muodoltaan kellomainen. Sen neljä korvamaista sukurauhasta muodostavat keskustan ympärille neliapilaa muistuttavan kuvion. Koiraalla nämä rauhaset ovat sinipunaiset, naaraalla oranssinkeltaiset. Kellon sisäpinnassa sijaitsevaa suuta reunustaa neljä isoa suulonkeroa. Kellon reunassa sijaitsevia rihmamaisia, lyhyitä lonkeroita on vaikea erottaa vedenpinnan yläpuolelta, veden alla ne sen sijaan erottuvat hyvin. Kellon reunassa on kahdeksan lovea, joissa kussakin on pieni tasapaino-, näkö- ja hajuaistielimillä varustettu läppä.
Ravinto
Ravinnoksi korvameduusa pyydystää pieniä vesieläimiä kellon sisäpinnan limaan, josta ne kulkeutuvat kellon reunan lonkeroihin ja edelleen suulonkeroiden avulla suuhun. Saalis koostuu etupäässä äyriäisistä, mutta myös kalanpoikaset kuuluvat ruokalistaan. Isomman saaliin korvameduusa tainnuttaa poltinsoluilla aseistetuilla reuna- ja suulonkeroillaan. Ihminen huomaa korvameduusan heikkotehoisen myrkyn ainoastaan, jos sitä joutuu silmään.
Levinneisyys ja elinympäristö
Korvameduusan esiintymisalue Itämeressä ulottuu etelästä Merenkurkkuun asti. Suomen rannikoilla lajia esiintyy eniten Saaristomerellä ja läntisellä Suomenlahdella, missä se on runsaimmillaan loppukesällä.
Lisääntyminen
Loppukesällä korvameduusat nousevat syvyyksistä pintavesiin parviksi. Tällöin koiraat päästävät siittiönsä veteen. Hedelmöittyneet munat kehittyvät naaraan sisällä vapaana uiviksi toukiksi, jotka kiinnittyvät aikanaan kiinteälle alustalle. Toukka kasvaa vedessä huojuvaksi polyypiksi, joka alkaa seuraavana keväänä kuroa itsestään litteitä, noin millimetrin kokoisia pikkumeduusoja. Suomen rannikolla olot ovat kuitenkin polyypille usein epäsuotuisat ja suurina lauttoina rannikoillamme kelluvat korvameduusat ovat tavallisesti kulkeutuneet Itämeren eteläisemmistä osista. Meduusavaihe kestää vain yhden kesän, mutta polyyppivaihe voi elää useitakin vuosia.

Korvameduusa

Taksonomia

Lahko

Heimo

Alaheimo

Suku

Laji