Koko
5–30 cm
Ulkonäkö ja erityispiirteet
Hentosätkin on makeassa vedessä ja murtovedessä kasvava pieni ja hento leinikkikasvi. Sen ohut, vaaleanvihreä ja läpikuultava varsi on tyvestä pensasmaisesti haarova ja tyviosan nivelistä juurehtiva. Kasvin kaikki lehdet ovat hienoliuskaisia uposlehtiä. Kelluslehtiä sillä ei ole. Munuaisen muotoiset uposlehdet ovat 1–3,5 cm leveitä, useimmiten varren nivelvälejä lyhyempiä ja koostuvat harvoista, lyhyistä ja hiusmaisen ohuista liuskoista. Vedestä nostettaessa veltot ja harittavat lehdet menevät suppuun. Kukkaperät ovat pituudeltaan tavallisesti 1–3 cm, mutta jäävät usein upoksiin. Verho- ja terälehtiä on viisi kappaletta. Verholehdet ovat joskus sinikärkisiä. Valkoiset ja tyvestä keltaiset terälehdet ovat 3,5–4,5 mm, joskus jopa 7 mm pitkiä. Terälehdet eivät kosketa toisiaan ja niissä on sirppimäinen mesikuoppa. Heteitä on alle 10 kappaletta, ponnet ovat 0,5–0,7 mm pitkiä. Hedelmä koostuu 1–1,5 mm pitkistä, siipipalteettomista pähkylöistä. Pähkylät ovat harvakarvaisia ja niissä on pieni ota. Hentosätkin on muiden leinikkikasvien tapaan myrkyllinen.
Levinneisyys ja elinympäristö
Hentosätkintä esiintyy Varsinaisen Itämeren pohjoisosassa, Riianlahdella, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja koko Pohjanlahdella. Sisävesien kasvina hentosätkin kasvaa vain Itämeren vähäsuolaisimmissa osissa. Parhaiten se viihtyy matalassa rantavedessä, yleensä alle 0,5 m syvyydessä. Perämerellä hentosätkin saattaa kasvaa hieman syvemmälläkin.
Lisääntyminen
Yksivuotinen hentosätkin kukkii yleisesti keski- ja loppukesästä. Upoksissa olevat kukat ovat umpipölytteisiä eli ne pölyttävät itsensä muodostamassaan kukkia ympäröivän kaasukuplan ilmatilassa!

Hentosätkin

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji