Koko
5–100 cm
Ulkonäkö ja erityispiirteet
Pyörösätkin on helppo tunnistaa uposlehdistään, joiden lehtilapa on 1–3 cm pitkä, muodoltaan pyöreä tai leveän viuhkamainen sekä 3–5 kertaa hapsiliuskainen. Lehtilavan liuskat ovat kaikki samassa tasossa ja ne ovat jäykkiä, joten ne eivät mene suppuun vedestä nostettaessa. Lehtiruoti on noin 5 mm pituinen ja korvakkeet ovat puikeita, vähintään kolmeneljännekseltään ruotiin kiinnikasvettuneita Pyörösätkimen varsi on ohut, vihreä ja nivelvälit ovat lehtiä pitempiä. Kelluslehtiä ei lajilla esiinny mutta kukat ovat vedenpinnan yläpuolella yksittäin lehtiä vastapäätä. Kukkaperät ovat tavallisesti 3–6 cm pitkiä, selvästi saman nivelen lehtiä pitempiä. Valkoiset, tyvestä keltaiset terälehdet ovat tavallisesti 6–10 mm pitkiä ja niiden mesikuoppa on sirppimäinen. Terälehdet tuskin koskettavat toisiaan. Heteitä on 15–25. Pyörösätkin on myrkyllinen.
Levinneisyys ja elinympäristö
Suomessa pyörösätkimen levinneisyysalue ulottuu rannikkoalueella Satakunnasta Ahvenanmaan kautta Kymenlaaksoon, missä se kasvaa usein irtonaisena rehevissä, suojaisissa lahdissa liejupohjalla. Laji viihtyy parhaiten 1–3 metrin syvyydessä.
Lisääntyminen
Monivuotinen pyörösätkin lisääntyy pääasiassa irtoversoin. Laji kukkii epäsäännöllisesti kesä–heinäkuussa. Hedelmä koostuu 1–1,3 mm pitkistä, harvakarvaisista ja siipipalteettomista pähkylöistä, joissa on 0,2–0,3 mm pitkä ota.

Pyörösätkin