Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho. Pääjuuri vankka, pysty. Rönsyt pitkiä, haaraisia.
Korkeus

20–50 cm. Varsi koheneva, tyveltä haarova, hiukan särmikäs ja karvainen.
Kukka

Teriö vastakohtainen, (vaalean)punainen, tummasuoninen, 10–14 mm pitkä, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet, alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho), siivet lyhyet. Verhiö 5-liuskainen, liuskat kapeita, pitkiä, teräväkärkisiä, ainakin 2 kertaa teriön torven mittaisia. Heteitä 10, palhot yhdistyvisiä. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukat tiheästi lehtihankaisissa, pitkäperäisissä, 20–50-kukkaisissa kartiomaisissa tähkissä–tertuissa, ylimmät kukat perättömiä, alimmat perällisiä.
Lehdet

Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa 8–12-parinen, päätölehdykkäinen. Lehdykät 1–3 cm, kapean puikeita–tasasoukkia–kapean vastapuikeita, ehytlaitaisia, lyhytruotisia, alta valkokarvaisia. Korvakkeet kolmiomaisia, teräväkärkisiä.
Hedelmä

5–8 mm pitkä, kurttupintainen, karvainen, avautumaton 1-siemeninen, palko.
Kasvupaikka

Lastauspaikat, satamat, tienvarret.
Kukinta

Kesä–elokuu.

Etelä-Euroopasta ja Lähi-idästä kotoisin olevaa esparsettiä viljeltiin kotiseuduillaan rehukasvina vielä 1900-luvun puolivälissä. Esparsetti on myös hyvä mehiläiskasvi. Rehukasvina sen ovat korvannet suurelta osin mm. apilat ja sinimailanen.

Kymmenkunta vuotta sitten (vuonna 2013) hakukoneen löytämä tietolähde netissä kuvasi esparsettiä ja kertoi mm. sen lääkinnällisistä vaikutuksista alla olevan tekstin mukaisesti. Siteeraamme tässä pätkän silloista nettilähdettämme muuttamatta mitään:

Varret useita , pystyttää . Kukat ovat tumma pinkki , perhonen , vuonna spicate tiheä kukinnot . Fruit – piikikäs – siemenineen pavut . Kukkii kesä – heinäkuussa. Se kasvaa niityillä , arojen rinteet, jokien , tienvarsilla metsien ja arojen vyöhykkeet . Se sisältää suuren määrän askorbiinihappo , karoteenia , proteiini , eri entsyymien , hiilihydraatteja , typpi – vapaa aineita …

Kysymyksessä on tietenkin tuon ajan tietokoneohjelmien käännöskukkanen (joiden evoluutio on ollut onneksemme ollut hämmmästyytävän nopea). Ja vertailun vuoksi toinen tietolähteemme, joka on vieläkin vanhempi, vuodelta 1883 eli aikaero on 130 vuotta. Teos on ‘Kuvia kasvikunnasta koulun ja kodin tarpeeksi, sovitettu Linnén siitin-järjestelmän mukaan, toimittanut C. Hoffman Teksti mukailemalla A. J. Mela’n toimittama.’

Onobrýchis sativa, Esparsetti. 4: L. XVII. 3. (L. H.: Leguminósae, Palkokasweja) 1–2 jalkaa korkea, enemmän kuin 100 wuotta wiljelty Keski-Euroopassa hywänä rehukaswina. Menestyy parhaiten kalkki- ja liitupohjalla.

Esparsetti

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji