Kasvumuoto
1- tai monivuotinen ruoho.
Korkeus
15–30 cm. Varsi pysty, yläosasta haarova, tankea- ja nystykarvainen.
Kukka
Teriö kapean kellomainen–suppilomainen, yhdislehtinen, matalaan 5-liuskainen, 5–8 mm leveä, tummanpunaruskea–tummanpunavioletti. Teriön torvessa pieniä karvakyhmyjä. Verhiö yhdistyvinen, kellomainen. teriön torvea pidempi, n. 7 mm pitkä, karvainen, 5-liuskainen, liuskat teräväkärkisiä. Verhiö laajenee kukinnan jälkeen. Heteitä 5, teriötä lyhyempiä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukat vähähaaraisena tiiviinä ryhmänä, joita voi olla useita. Kukat ja kukinnot tukilehdellisiä.
Lehdet
Kierteisesti, ruodittomia, lapa suikea–tasasoukka–kapeanpuikea, harmaanvihreä, ehytlaitainen, pehmeäkarvainen.
Hedelmä
4-osainen, harjuinen lohkohedelmä.
Kasvupaikka
Tienvarret, entiset pellot, lastauspaikat.
Kukinta
Heinä–elokuu.

Imikkää (Pulmonaria obscura), koirankieltä (Cynoglossum officinale) ja rohtoraunionyrttiä (Symphytum officinale) muistuttava ja samaan lemmikkikasvien heimoon kuuluva nunna on kotoisin Itä-Euroopasta ja meillä vielä hyvin harvinainen tulokas. Todennäköisimmin sitä tapaa maan itä- ja eteläosissa – tosin hyvin sattumanvaraisesti sielläkin. Nunnan tieteellinen lajinimi kuulostaa suomalaisen leipomotiskin herkkutuotteelta ja on sen vuoksi helposti muistettavissa. Mutta nimi ei tarkoita pullaa eikä munkkia: sukunimi Nonea viittaa saksalaiseen 1700-luvun kasvitieteilijään (Philipp Nonne) ja pulla perustuu latinan pullus sanaan, joka tarkoittaa hyvin tummaa, mustanpuhuvaa ja myös surua kuvastaen oikein hyvin nunnan kukkien tummia sävyjä.

Nunna

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji