Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho. Tyvellä kukattomia, maanmyötäisiä rönsyjä.
Korkeus

10–30 cm. Varsi koheneva, hento, 4-särmäinen, sileä, kalju.
Kukka

Teriö ratasmainen, valkoinen, 2–3 mm leveä, yhdislehtinen, 4-liuskainen. Verhiö puuttuu. Heteitä 4. Emiö yhdislehtinen, 2-vartaloinen. Kukinto harvakukkainen viuhko latvassa ja ylimmissä lehtihangoissa.
Lehdet

Säteittäisesti, alemmissa kiehkuroissa 4, ylemmissä 6 lehteä; ruodittomia. Lapa vastapuikea, hyvin kapeatyvinen, tylppäkärkinen, kärjessä lyhyt ota, laita ehyt, karhea, karvainen.
Hedelmä

2-osainen, kalju, terävänystermäinen lohkohedelmä.
Kasvupaikka

Laidunkedot, katajarinteet.
Kukinta

Heinä–elokuu.
Uhanalaisuus

Erittäin uhanalainen, rauhoitettu koko Suomessa.

Pienikokoisen ja huomaamattoman nummimataran havaitseminen ja tunnistaminen ei ole helppoa, vaikka tietäisikin mitä etsii. Löytämistä helpottaa hieman lajin tapa muodostaa laajoja kasvustoja. Nummimatara on mereinen, eurooppalainen kasvi, joka nipin napin sinnittelee meidän ilmastossamme, tosin vain parissa paikassa maamme eteläosissa. Lajin arvellaan saapuneen luontoomme jo ammoin meriliikenteen tai ulkomaisen heinänsiemenen mukana.
Nummimatara viihtyy valoisilla ja aurinkoisilla paikoilla. Meikäläiset kasvupaikatkin ovat vanhoja hakamaita, joita laidunnus on pitänyt avoimina. Laidunnuksen loppumista seuraava umpeenkasvu heikentää selvästi nummimataran elinmahdollisuuksia. Sopivilla hoitotoimilla – kasvupaikkoja laiduntamalla tai niittämällä – nummimatara voidaan säilyttää kasvistomme ainutlaatuisena lisänä.

Nummimatara muistuttaa suuresti luhtamataraa (G. uliginosum) ja joskus lajit saattavat kasvaa samoilla paikoillakin. Luhtamataran lehdet ovat kuitenkin kapeansoikeita, nummimataran tylpän vastapuikeita. Lisäksi luhtamataran varsi on sukasikas ja karhea, nummimataralla kalju ja sileä. Luhtamataralta puuttuvat myös nummimataralle tyypilliset kukattomat tyviversot.

Nummimatara

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji