Syötävyys
† – lievästi myrkyllinen
Näköislajit
rusokärpässieni
Lakki
4–10 cm leveä, nuorena kellomainen kasvaessaan laakenee, reunoilta hieman uurteinen, mutta ei läpisäteinen, usein hiukan keskuskohoumallinen, limainen, sileä, harmaa tai harmaanruskea, joskus laikkumaisia, harmaita suojusjätteitä. Heltat tiheässä, irtotyviset, valkoiset.
Jalka
Pitkä (5–12 cm), hoikka (0,5–1,5 cm), tasapaksu mutta tyvestä pullistunut, pohjaväri valkoinen, vaaleanharmaa tai rusehtavavyöhykkeinen. Tuppi hento ja helposti repeytyvä. Rengas riippuva, harmaa, reunoilta tummuva, liimautuu helposti jalkaan, jolloin muodostaa mustahkon vyöhykkeen.
Malto
Valkoista, haurasta, pintakelmun alta hieman violetinsävyistä.
Itiöpölyn väri
Valkoinen.
Maku
Retikkamainen, epämiellyttävä.
Haju
Ummehtunut, raastetun perunan tai maakellarin kaltainen.
Kasvupaikka
Havumetsät, tunturikoivikot, kangasmetsät. Koivun ja männyn juurisieni. Kasvaa usein yksittäin. Koko Suomi.
Satoaika
Elo–syyskuu.

Kangaskärpässieni kasvaa yleisenä, mutta yksittäin männyn, kuusen ja koivun seurassa kangasmetsissä, havumetsissä ja tunturikoivikoissa. Vaikka se on hyvin yleinen ja myrkyllinen sienilaji, sitä ei tunneta kovin hyvin. Se ei kuitenkaan muistuta mitään ruokasieneltä, joten se ei ole aiheuttanut myrkytyksiä Suomessa.

Kangaskärpässienen saattaa sekoittaa lähinnä laikkunsa sateen mukana menettäneeseen rusokärpässieneen (A. rubescens). Toki kangaskärpässienenkin lakissa voi joskus olla 1–2 isohkoa laikkua. Rusokärpässienen malto punertuu leikkauspinnoilta, kangaskärpässienen ei. Rusokärpässieni on perusteellisesti kypsennettynä hyvä ruokasieni.

Kangaskärpässieni on lievästi myrkyllinen. Myrkky vaikuttaa suolistoon ja ärsyttää ruuansulatuskanavan limakalvoja. Myrkytysoireita ovat pahoinvointi, ripuli, vatsakipu, hikoilu, huimaus ja lihaskrampit. Oireet ilmenevät puolesta tunnista neljään tuntiin sieniaterian nauttimisen jälkeen.

Kangaskärpässieni

Taksonomia

Alalahko

Heimo

Tribus

Suku

Laji