Samettijalka

Tapinella atrotomentosa
Käyttökelvoton
© Tekijänoikeus: Jouko Lehmuskallio, Jarkko Korhonen
    • Syötävyys

      X – syötäväksi kelpaamaton

    • Näköislajit

      pulkkosieni, rouskut

    • Lakki

      5–20 cm leveä, kupera, reuna pitkään sisäänkiertynyt, himmeäpintainen, usein toispuolisen vino, epäsäännöllisen muotoinen. Kellan- tai tummanruskea. Heltat tiheässä, pitkäjohteiset, kellanvalkoiset, kosketeltaessa tummuvat.

    • Jalka

      Tanakka, 3–6 cm pitkä, paksu (2–5 cm), vino, epäkeskinen, täyteinen, tummanruskean samettimaisen nukan peittämä.

    • Malto

      Vaaleankeltaista tai kellanruskeaa, löysää, pehmeää, vetistä.

    • Itiöpölyn väri

      Vaalean ruosteenruskea.

    • Maku

      Karvas.

    • Haju

      Heikko.

    • Kasvupaikka

      Kangasmetsät, mäntykankaat, metsänreunat, männyn ja muiden havupuiden pitkälle lahonneilla, sammaloituneilla kannoilla ja niiden lähettyvillä. Lahottaja. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.

    • Satoaika

      Heinä–lokakuu.

    • Värjäys

      Värjäyssieni. Vihertäviä ja oliivinvihreitä värisävyjä.

    Samettijalka kasvaa elokuulta syyskuulle kangasmetsissä ja mäntykankailla yleisenä Etelä-Suomessa, harvinaistuen pohjoista kohden. Lahottajana se viihtyy erityisesti männyn pitkälle lahonneilla sammaloituneilla kannoilla.

    Samettijalka on helposti tunnistettava ja mielenkiintoa herättävä sieni. Sen samettisen pehmeä jalka on hyvä tuntomerkki ja jännittävä löytö varsinkin nuoremmille sienestäjille. Samettisesta jalastaan huolimatta samettijalan saattaa sekoittaa samettitatteihin (Xerocomus subtomentosus coll.), rouskuihin (Lactarius) tai pulkkosieneen (Paxillus involutus). Samettitatilla on ruskea, paksumaltoinen lakki kuten samettijalallakin, mutta lakin alapuolelta sillä on tateille tunnusomainen pillistö. Rouskut tunnistaa niistä erittyvästä maitiaisnesteestä, jota samettijalalla ei ole. Pulkkosienen jalka on karvaton ja sileä, toisin kuin samettijalan. Samettitatti ja suurin osa rouskuista on ruokasieniä, pulkkosieni on tappavan myrkyllinen.

    Samettijalkaa ei ole voitu osoittaa myrkylliseksi kuten entistä sukulaistaan, nykytiedon mukaan aivan eri heimossa olevaa pulkkosientä, mutta sitä ei silti ole paremman tiedon puutteessa syytä käyttää ruokasienenä. Samettijalan maku on lisäksi epämiellyttävän karvas. Värjäyssieneksi samettijalka sopii sen sijaan erinomaisesti. Varsinkin vanhoista, jo lähes mädänneistä itiöemistä saa kauniita vihreän ja oliivin värisävyjä.

    Huomio!

    Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.