Syötävyys
*** – erinomainen ruokasieni
Näköislajit
isorusokas, myrkkymalikka, nurmitupaskynsikäs, valkomalikka
Lakki
2–12 cm leveä, nuorena kupera, usein keskuskohoumallinen ja reunoilta sisäänkiertynyt, vanhetessaan laakeneva, myöhemmin kuoppakeskustainen ja reunoilta mutkalaitainen. Valkeahko tai harmaanvaalea, yläpinta sileä, hieman jauheinen ja himmeä. Heltat tiheässä, pitkäjohteiset, nuorena valkeahkot–vaaleanharmaat, vanhana punertavat. Heltasto helposti irtoava, kuten tattien pillistö.
Jalka
2–5 cm pitkä, hoikka (0,5–1,5 cm), usein tyveen suippeneva, keskinen tai epäkeskinen, valkoinen.
Malto
Valkoista, haurasta.
Itiöpölyn väri
Punertava.
Maku
Mieto, jauhomainen.
Haju
Märkien jauhojen, peratun hauen tai kurkun tuoksu.
Kasvupaikka
Sammaloituneet nurmikot, pientareet, lehdot, lehti- ja sekametsät, metsänreunat. Lahottaja. Hemi-, etelä- ja keskiboreaalinen vyöhyke.
Satoaika
Heinä–syyskuu.
Säilöntä
Kuivaus, pakastus.

Jauhosieni kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuen pohjoista kohden. Se on lahottaja ja viihtyy lehti- ja sekametsissä, lehdoissa sekä monenlaisissa ruohoisissa biotoopeissa, kuten metsäaukeilla, polkujen varsilla, puistoissa ja puutarhoissa.

Jauhosieni on herkullinen ruokasieni ja mm. Ranskassa hyvin arvostettu. Usein se kasvaa kuitenkin yksittäin, tai vain muutaman yksilön ryhminä, joten siitä harvemmin saa sellaisenaan sieniruokaa. Aromikkaan makunsa ansiosta jauhosientä voi käyttää maustesienenä haperoiden tai tattien kanssa. Parhaimmillaan jauhosieni on tuoreeltaan paistinpannulle pilkottuna.

Jauhosieni ei ole aloittelevan sienestäjän ruokasieni, sillä metsissämme kasvaa useampikin näköislaji. Myrkky- (Clitocybe dealbata) ja valkomalikka (C. phyllophila) sekä isorusokas (Entoloma sinuatum) ovat jauhosientä muistuttavia, myrkyllisiä sieniä. Isorusokkaan levinneisyys jää kuitenkin eteläisimpään Suomeen ja myrkkymalikkakin on harvinainen. Malikoiden itiöpöly on valkeaa, jauhosienen ja isorusokkaan punertavaa. Jauhosienen heltat ovat pitkäjohteiset, isorusokkaan kolotyviset, myrkky- ja valkomalikan lievästi johteiset. Lisäksi jauhosienen hyvä tuntomerkki on sille ominainen jauhomainen tuoksu, tosin isorusokkaan tuoksu on nuorena myös jauhomainen. Valkomalikan jalan tyvi on usein turvonnut, ja sillä on makea, hedelmäinen haju.

Jauhosientä muistuttava nurmitupaskynsikäs (Lyophyllum connatum) kasvaa nimensä mukaisesti (tiheinä) tuppaina myöhään syksyllä. Sen haju on tunnusomainen, tomaattikasvia muistuttava. Heltat ovat tasatyviset tai lyhytjohteiset (jauhosienellä pitkäjohteiset). Nurmitupaskynsikäs luokitellaan lähdeteoksista riippuen arvottomaksi ruokasieneksi tai lievästi myrkylliseksi.

Jauhosieni

Taksonomia

Lahko

Alalahko

Heimo

Suku

Laji