Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho. Rönsytön, löyhästi mätästävä.
Korkeus
Alle 5(–10) cm. Varsi rento–koheneva, kalju, niukkahaarainen.
Kukka
Teriö säteittäinen, valkoinen, n. 1–1,5 cm leveä; terälehtiä 5, ehyitä, noin 5 mm pitkiä, hiukan verholehtien pidempiä. Verholehtiä 5, suippoja, kalvolaitaisia, 1-suonisia, kaljuja. Heteitä 8–10, ponnet valkoisia. Emiö yhdislehtinen, 3-vartaloinen, 3-luottinen. Kukkia 1–2(–3), lehtihankaisia, kukkaperät 5–7 mm.
Lehdet
Vastakkain, lähes ruodittomia. Lapa soikea, lusikkamainen, 3–6 mm pitkä, möyheähkö, kalju tai tyvestä harvaan reunakarvainen, (epäselvästi) 1-suoninen.
Hedelmä
Munanmuotoinen, 6-liuskaisesti aukeava, 3–5 mm pitkä kota. Siemenet mustia, nystermäisiä.
Kasvupaikka
Alapaljakoiden soraikoilla. Kalkinvaatija.
Kukinta
Heinä–elokuu.
Uhanalaisuus
Erittäin uhanalainen, rauhoitettu koko Suomessa.

Monet pienistä kohokkikasveistamme ovat vaikeita tunnistaa. Norjanarho muistuttaa lähisukulaistaan, niin ikään rauhoitettua tunturiarhoa (A. pseudofrigida), jonka lehdet eivät ole möyheitä ja terälehdet ovat selvästi verholehtiä pitempiä. Pienen koon ja valkoisten kukkien lisäksi lajeja yhdistää harvinaisuus: norjanarhoa esiintyy Suomessa niukkana ainoastaan Enontekiöllä Saanan ja Mallan paljakalla noin 800 metrin korkeudella, tunturiarhoa ei nimestään huolimatta kasva lainkaan tuntureilla, vaan syvällä metsävyöhykkeessä Kuusamon ja Sallan jylhien rotkolaaksojen kallionraoissa. Suurin osa meikäläisistä tunturiarhon esiintymistä on Kitka-, Oulanka- ja Savinajoen varsilla. Koska näiden kahden arholajin esiintymäpaikkojen väliä on noin 500 km, ei niiden sekoittaminen ole kovinkaan todennäköistä.

Pohjoisen Suomen pienten, valkokukkaisten kohokkikasvien suureen joukkoon lukeutuvat arhojen lisäksi nädät (Sabulina) ja haarikot (Sagina). Ne ovat selvästi arhoja pienikukkaisempia ja leveälehtisempiä

Norjanarho

Taksonomia

Lahko

Heimo

Tribus

Suku

Laji