Kasvumuoto
1-vuotinen ruoho.
Korkeus
20–40 cm. Varsi tav. köynneliäs, kiipeilevä.
Kukka
Teriö vastakohtainen, oranssi–keltainen–punainen, 2,5–6 cm leveä; terälehtiä 5, joista alimmat 2 pienempiä. Verholehtiä 5, yhdessä 2–4 cm pitkä kannus. Heteitä 8, keskenään erimittaisia. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukat yksittäin lehtihangoissa.
Lehdet
Kierteisesti, pitkäruotisia. Lapa pyöreä, mutkalaitainen–isonyhäinen, kalju, mehevä. Ruoti kiinni lavan alapinnan keskivaiheilla (lehti kilpimäinen).
Hedelmä
3-lohkoinen lohkohedelmä.
Kasvupaikka
Koristekasvi, joskus viljelykarkulainen. Puutarhajätekasat, kaatopaikat, joutomaat.
Kukinta
Kesä–syys(–loka)kuu.

Köynnöskrassin sukulaiset esiintyvät luonnonvaraisena laajalla alueella Meksikon eteläosista Etelä-Amerikkaan. Sitä ei ole tavattu missään alkuperäisenä luonnonkasvina, vaan se on ilmeisesti jalostunut viljelyssä salaatti- ja maustekasviksi. Eurooppaan köynnöskrassi tuli vuonna 1682 espanjalaisten mukana. Edelleenkin se kuuluu suosituimpiin köynnöksiin niin Euroopan kuin Amerikankin puutarhoissa ja sen siemeniä kaupitellaan Suomessa puutarhamyymälöitten ja ruokakauppojenkin telineissä. Orvokkien ja petunioiden ohella köynnöskrassi kuuluu suomalaisten kukkalaatikoitten ja parvekkeiden kesäisiin vakiokasveihin. Sen kasvattaminen on helppoa ja se kukkii värikkäästi koko kesän. Useimmiten kasvit kantavat keltaisia tai oransseja kukkia, joskus jopa kirkkaan punaoransseja.

Kasvukauden mittaan köynnöskrassin versot saavuttavat parin kolmen metrin mitan. Lehtiruodeissa on kosketukselle herkkää solukkoa, joka saa ne taipumaan tuen ympärille ja kasvi kiipeää tilaisuuden tullen ylöspäin puita, pensaita tai isokokoisia ruohovartisia kasveja myöten. Krassin tyvi saattaa olla hyvinkin varjoisessa paikassa muiden kasvien alla, mutta verson latva kohottaa valoon kukkansa ja lehtensä. Laji voi kyllä kasvaa myös kivien päällä, kiivetä kallionrinnettä tai mataa pitkin maanpintaa. Köynnöskrassin lehtiruodit kiinnittyvät hyvin tunnusomaisella tavalla lavan keskeltä: tällaista lehtityyppiä kutsutaan kasvitieteessä kilpimäiseksi.

Koristekrassikasvien heimoon kuuluu myös monivuotisia lajeja, mutta nämä tuskin kestävät suomalaista talvea edes maamme leudoimmissa osissa. Yksivuotinen köynnöskrassikin on hyvin hallanarka ja lyyhistyy jo ensimmäisinä kylminä öinä. Jos kasvi selviytyy keväthalloista, se saattaa aivan hyvin kukkia, kypsyttää siemenensä, kylväytyä kasvupaikalleen ja putkahtaa samalle paikalle koristamaan värikkäällä kukinnallaan luontoamme vuosi toisensa jälkeen.

Köynnöskrassi

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji