Yleiskuvaus

Pienehkö värikäs, eloisa peippolintu. Tunnusomaista leveä, kirkkaankeltainen siipijuova ja valkoinen yläperä. Aikuisen linnun pää on punamustavalkokirjava. Mustissa pyrstö- ja siipisulissa valkoista kärjissä.
Koko

Pituus 12–13,5 cm, paino 15–19,5 g.
Pesä

Pesä hyvässä kätkössä yleensä korkealla (1–11 m) puussa. Rakennettu pallomaiseksi jäkälistä, juurista, langanpätkistä, hämähäkinseitistä yms. ja vuorattu kasvivillalla ja jouhilla.
Pesiminen

Munii huhti–toukokuussa 4–6 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 11–13 vrk. Pesäpoikasaika 12–16 vrk.
Esiintyminen

Kulttuuriseutujen lintu Etelä-Suomessa, aukkoinen levinneisyys ulottuu Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 10.000–20.000 paria.
Muutto

Osittaismuuttaja. Päivämuuttaja. Syysmuutto loka–marraskuussa, paluu maalis–huhtikuussa. Talvialueet sijaitsevat Etelä-Skandinaviasta Keski-Eurooppaan. Osa talvehtii Suomessa.
Ravinto

Rikkaruohojen siemenet, mieliravintoa takiaisten, ohdakkeiden ja etenkin karhiaisten siemenet (tiklin tieteellinen sukunimi Carduelis viittaakin juuri karhiaisiin). Myös puiden siemenet ja silmut.
Ääni

Iloinen, hyppivä “tikilitt”, mistä laji on saanut nimensäkin. Laulu kaunista, iloista viserrystä.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Aikuisen tiklin pää on punamustavalkokirjava, selkä kellanruskea ja mustalla siivellä on leveä kirkkaankeltainen juova. Vatsapuoli on rinnasta ja kupeilta kellanruskea, muu osa alapuolta ja yläperä ovat valkoisia. Tiklin pyrstö on musta ja syvään halkoinen. Siipi- ja pyrstösulkien kärjissä on valkoisia kärkitäpliä. Koiras ja naaras ovat hyvin samannäköisiä. Tiklinaaras on väriltään jonkin verran koirasta vaatimattomampi ja koiraalla pään punainen väri ulottuu silmän taakse, naaraalla silmän etureunaan. Nuorelta tikliltä puuttuu päästä kirkkaat värit. Sen pää on kellanruskea ja ruumis täplikäs. Tiklin koivet ovat ruskeat, nokka on tummakärkisesti punertavanharmaa ja silmän värikalvo tummanruskea.

Tikli

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji