ei Suomessa
20–35 cm. (Ennätyskala 0,53 kg.)
Piikkimonnin ensimmäisenä silmään pistävä piirre ovat sen kahdeksan pitkää viiksisäiettä. Omintakeinen piirre on myös rasvaevä, jollainen meillä on yleensä totuttu näkemään vain lohikalojen lahkon lajeilla. Nimensä piikkimonni on saanut rinta- ja selkäevien ensimmäisinä ruotoina olevista vahvoista piikeistä. Suu on leveä ja iho suomuton ja muutenkin olemus on ”monnimainen”.
Selkäpuolelta tasaisen oliivinruskea ja vatsapuolelta vaalea. Kyljillä väritys voi olla kirjavampaa.
Kutee kesällä. Koiras järjestelee pesän pohjakivikkoon tai uppopuiden suojaan ja houkuttelee sinne useampia naaraita kutemaan.
Pohjaeläimet ja pienet kalat.
Piikkimonni on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sitä on kotiutettu muutamiin pieniin lampiin Etelä-Suomessa jo 1920-luvulla. Sittemmin sitä on siirretty useampaakin lampeen Etelä-Suomessa. Laji menestyy meillä erityisesti rehevissä pikkulammissa, sillä se sietää huonoja happioloja hyvin. Se on levinnyt myös virtaaviin vesiin ja Suomenlahdestakin sitä on saatu Helsingin ja Haminan väliseltä rannikolta.
Vakiintunut vieraslaji