Piikkikampela
Scophthalmus maximus
Samannäköisiä lajeja
Koko
25–40 cm, 0,5–2 kg, joskus kookkaampikin (ennätyspaino 2,85 kg) .
Ulkonäkö
Piikkikampela eroaa (tavallisesta) kampelasta siinä, että sen silmät ovat yleensä vasemmalla kyljellä. Piikkikampelan ruumis on myös melko eri muotoinen kuin kampelan. Piikkikampelan ruumis on eväreunuksen kanssa yhtä korkea kuin pitkäkin, ja ruumiin muoto on jossain pyöreän ja neliön välillä, sillä evät tuovat muotoon kulmikkuutta. Piikkikampelan suu on kampelan suuta paljon suurempi ja ulottuu silmien takareunan tasalle. Suussa on teräviä hampaita. Eniten piikkikampela muistuttaa sukulaistaan silokampelaa, joka tavattiin vesiltämme ensi kerran vuonna 2008. Silokampela ei kuitenkaan ole aivan niin korkearuumiinen eikä neliömäinen kuin piikkikampela, vaikka onkin muita kampelalajejamme pyöreämpi. Paras vihje silokampelan ja piikkikampelan erottamiseksi löytyy jo lajien nimistä. Silokampelan silmien puoleinen kylki on lähes sileä, kun piikkikampelalla se on täynnä teräviä luukyhmyjä.
Väritys
Silmätön puoli on aina lähes valkea, silmällinen puoli on tummanruskea ja siinä on erikokoisia tummia täpliä ja pilkkuja.
Kutu
Kutee Juhannuksen tienoilla. Mäti on kelluvaa ja vaatii kelluakseen 6–7 promillen suolapitoisuuden, joten kutu onnistunee vain lounaisilla merialueillamme, Turun saariston ja Ahvenanmaan eteläpuolella. Poikasina piikkikampelat ajelehtivat pintavedessä merivirtojen mukana ja levinnevät näin meidänkin vesillemme. Muodonmuutoksen jälkeen kala asettuu pohjalle ja vaeltaa varsin vähän. Piikkikampela asustelee kesät matalalla, vain muutaman metrin syvyydessä, vesikasvillisuuden lomassa hiekka- ja liejupohjilla. Talvisin se vaeltaa syvemmälle, enimmillään 20–30 metriin.
Ravinto
Pohjaeläimet sekä silakat, tuulenkalat, tokot ym. pienet kalat.
Levinneisyys ja elinympäristö
Piikkikampela on aito merikala, eikä siedä vähäistä suolapitoisuutta niin hyvin kuin kampela. Siksi piikkikampela onkin yleinen vain lounaisilla merialueillamme ja sielläkin sitä on keskimäärin vain 10% kampelan määrästä. Perämerelle ja Suomenlahden itäosiinkin piikkikampela saattaa kuitenkin satunnaisesti eksyä.
