Siipien kärkiväli

Keskikokoinen, 33–42 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta

Koirailla hohtavan oranssi, reunat ohuelti mustat, yksi suuri musta täplä keskellä etusiipeä. Naarailla etusiipi hohtavan oranssi, reunoista musta, mustia täpliä useita. Takasiipi ruskea, reunoilta ja suonien kohdalta oranssi.
Siipien alapinta

Etusiipi oranssi, jossa mustia täpliä, reunat harmaat. Takasiipi harmaa, jossa valkoreunaisia mustia täpliä ja oranssi reunajuova.
Elinympäristö

Runsaskukkaiset, kosteat niityt ja suot.
Lentoaika

Heinäkuu.
Talvehtimismuoto

Toukka.
Toukan ravintokasvi

Hierakat (Rumex), erityisesti isohierakka (R. hydrolapathum) ja vesihierakka (R. aquaticus).
Uhanalaisuus

Silmälläpidettävä. Rauhoitettu Suomessa.

Suomessa 1970-luvun alussa ensi kerran tavattu ja yleensä ainoastaan Kaakkois-Suomessa ja etelärannikolla muutamilla paikoilla tavattava isokultasiipi on rauhoitettu. Harvinainen laji on vakiinnuttanut asemansa 90-luvun lopun jälkeen.

Isokultasiiven voi sekoittaa loistokultasiipeen ja ketokultasiipinaaraaseen. Isokultasiipikoiraalla on suuri musta täplä keskellä etusiipeä, minkä perusteella sen voi erottaa loistokultasiipikoiraasta, jolta keskitäplä puuttuu tai erottuu heikosti. Loistokultasiipinaaraalla on siiven reunassa rivi pyöreitä mustia täpliä, jotka puuttuvat isokultasiiveltä. Isokultasiiveltä puuttuvat myös loistokultasiiven valkoiset täplät takasiipien alapinnalta. Isokultasiipinaaraalla takasiipien yläpinnalla siipisuonet ovat oranssit, toisin kuin ketokultasiipinaaraalla. Naaraat munivat munat yksitellen tai muutaman ryppäisiin hierakoiden lehdille.

Isokultasiipi

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji